Uusin julkaisu:

Mitä helvettiä?

Oppi kuolemanjälkeisestä rangaistuksesta, käsitetäänpä se oikein tai väärin, on jatkuvan kritiikin kohde. Ihmisten ”ikuinen kiduttaminen”, varsinkin rajallisten rikkomusten tai ”pelkkien väärien uskomusten” tähden, on rakastavalta Jumalalta julmaa ja epäoikeudenmukaista. Adventistit ja Jehovan todistajat väittävätkin kadotettujen raukeavan viimein tyhjiin. Toiset syleilevät universalismia: lopulta kaikki pelastuvat. Jeesuksen ja apostolien opetus torjuu molemmat yllä mainitut näkemykset, mutta sitäkin voi vääristellä. Keskiaikaisesta Dante-kuvastosta huolimatta helvetti ei ole paholaisen oma valtakunta – infernaalinen kidutuskammio, jossahän piruineen vastaa syntisten rääkkäämisestä.  Pikemminkin se on eristysselli,jossa saatana kärsii

Lue lisää »

Aiempia tekstejä:

Valtakunnassa kaikki hyvin

Kun kaikki perustukset revitään, mitä vanhurskas voi enää tehdä?” kysyi aikanaan Israelin kuningas Daavid (Ps. 11:3). Hän näki ajan, jolloin oikeuden- mukaisuus ja turva horjuivat. Kuulostaako tutulta? Moni suomalainen kristitty kokee nyt samoin: asfaltti repeää jalkojen alta. Kansa etääntyy Jumalan sanasta, valtio velkaantuu ja työttömyyskäyrät hipovat pilviä. Sodan uhka on myös palannut Eurooppaan. Antisemitismi, kouluväkivalta ja terrorismi leviävät maailmalla. Ympäristön tila herättää etenkin nuorissa kasvavaa pelkoa ja jopa luonnonvoimat tuntuvat oikukkailta. On helppo kysyä: mitä enää voi tehdä? Daavidin vastaus

Tunnustamisen rajoilla

  ”Maailma muuttuu, Eskoni.” Aleksis Kiven Nummisuutareista tuttu kuolematon lausahdus on ollut usein mielessä, katsoipa sitten lähelle tai kauas. Monet niistä, jotka ajattelevat aviolii-tosta tai naispappeudesta perinteisesti, eivät enää koe olevansa kansankirkossa toivottuja jäseniä. Kirkko kuitenkin brändää itseään moniääniseksi ja sulkee syliinsä sateenkaarimessut, joogan ja monia muita hengellisyyden ja henkisyyden muotoja. On vaikea ymmärtää, miksi kotipaikkaoikeutta ei haluta antaa niille, jotka pitäytyvät klassiseen avioliittonäkemykseen ja torjuvat naispappeuden − olitpa sitten itse näistä kysymyksistä mitä mieltä tahansa. Moniäänisyys on valikoivaa. OPKOkin

 Laaja tuki ystäviltä Opkolle

    ”Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa; katsokaa, kuinka heidän vaelluk- sensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoan- sa.” (Heb.13:7)   Nämä sanat ovat monille OPKOn ystäville merkinneet paljon ja juuri tämä on innoittanut monia tukemaan OPKOn työtä. Ystävät ovat pitkään tukeneet OPKOn työtä motolla: ”Olemme saaneet OPKOlta paljon, nyt haluamme antaa jotakin hyvää takaisin.” Ystävien vuosikokouksessa keskusteltiin työn jatkosta ja tavoista tukea opiskelijatyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkon ja yhteiskunnan tuen vähentyessä ystävien taloudellinen ja hengellinen tuki

Ihmisarvo perustuu luotuna olemiseen – kevään Veritas Forumit toivat vaikeat kysymykset yliopistoihin

Jyväskylän ihmisarvon ja uskon suhdetta käsittelevässä foorumissa keskustelivat kristitty ja ateisti. Pastorin ja kemian tutkijan Eelis Halmemiehen mukaan ihmisarvo perustuu luotuisuuteen. Hänen mukaansa kristillisessä ajattelussa ihmisen arvo perustuu siihen, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja on siksi ehdottoman arvokas. Maallistuneessa maailmankuvassa ihmisarvo jää hänen mukaansa helposti ihmisten keskinäiseksi sopimukseksi, jolloin sen perusta voi horjua. Ateistista näkökulmaa edustanut kirjailija-juristi Jarkko Tontti esitti, että ihmisarvo on vakaammalla pohjalla ilman uskonnollista perustaa. Hän katsoi, että Jumalaan nojaava moraaliperusta tekee moraalista mielivaltaisen. Hän

Katso, minä teen uutta

Kun kaikki näytti päättyvän ja toivo oli mennyt, Jumala aloitti jotakin odottamatonta. Hän sanoi kansalleen: “Katso, minä teen uutta!” (Jes. 43:19). Tämä jae on OPKOn vuoden 2026 teemaraamatunkohta – eikä syyttä. OPKOssa valmistellaan merkittävää strategiamuutosta. Uuden syntyminen kuitenkaan harvoin tapahtuu ilman kipua. Tämä raamatunkohta kutsuu katsomaan Jumalan työtä silloinkin, kun omat silmämme näkevät vain umpikujan. Eräs raamattuopettaja on kuvannut kristityn kasvua näin: “Ensin petymme itseemme, sitten toisiin ihmisiin ja lopulta Jumalaan.” Ajatus on yllättävän tosi. Pettymykset ja umpikujalta näyttävät olosuhteet

Emme ainoastaan lue Raamattua – olemme osa sen kertomusta

Näin muistuttaa Vanhan testamentin tutkija, emeritusprofessori C. John Collins, jonka mukaan kristillinen usko menettää syvyytensä, jos sen juuret irrotetaan siitä kertomuksesta, joka alkaa maailmankaikkeuden luomisesta. Collinsin mukaan Vanha testamentti rakentaa perustan koko raamatulliselle maailmankuvalle. Se kertoo luomisesta, ihmisen lankeemuksesta ja Jumalan pelastussuunnitelman alkuvaiheista – kertomuksesta, joka huipentuu Jeesukseen Kristukseen. Samalla se kutsuu lukijansa mukaan tähän suureen tarinaan. – Me emme ainoastaan lue tätä kertomusta – olemme osa sitä, Collins kiteyttää. Hänen mukaansa juuri tämä antaa elämälle tarkoituksen: kyse ei ole

Mikä on Arkki?

Arkki on Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen oma lehti. Arkista löydät kristillisen opiskelija- ja koululaistyön sykettä, kiinnostavia artikkeleita, raamattuopetusta ja tietoa tapahtumista. Lähetämme Arkin kaikille työmme ystäville ja toiminnastamme kiinnostuneille neljä kertaa vuodessa – täysin maksutta. Artikkelien nettiversioita voit lukea tältä sivulta.