Raamatunopetukset

Uusimmasta Arkista:

alt=""

Raamattu ajassamme: Tavis riittää

Vertaileminen ei aina kannata. Ei, jos alamme liikaa vertaamaan itseämme muihin ihmisiin: aina löytyy kauniimpia, fiksumpia ja rohkeampia kuin minä.   Kristittyinä helposti vertaamme elämäämme, uskoamme ja uskonelämäämme muiden elämään. Oma usko alkaa näyttäytyä haaleana ja aivan liian heikkona. On liikaa syntejä, joista en tunnu pääsevän eroon kuten muut vaikuttavat pääsevän. On masennusta, on haasteita jaksamisen ja mielenterveyden kanssa. Kuinka tällainen voisi ikinä olla Jumalan käytössä?   Apostoli Paavali rohkaisi Korintossa asuvia kristittyjä katsomaan itseänsä armon silmälasien läpi. Hän muistutti,

Lue lisää »

Aiempia tekstejä:

Voiko Raamattuun luottaa?

Kysymys Raamattuun luottamisesta voisi sisältää monia erilaisia kysymyksiä. Ovatko Raamatussa kuvatut kertomukset oikeasti tapahtuneet? Onko Raamattu tuhansia vuosia vanhana ylipäätään tolkullinen tämän päivän ohjenuoraksi? Ovatko Raamatun tekstit keskenäänliian ristiriitaisia? Ovatko kääntäjät tulkinneet oikein alkutekstiä? Edustaako Raamattu sellaista antiikkista maailmankuvaa, joka nykyaikaisen ihmisen pitäisi lopultakin hylätä?   Kaikista näistä näkökulmista Raamattua on aikojen saatossa haastettu, eikä vähiten tämän päivän Suomessa. Parin viime vuoden aikana meillä on ilmestynyt muutamia kirjoja, jotka ovat saaneet suuren medianäkyvyyden ja hämmentäneet kristittyjä lukijoita. Kirjoittajat ovat toki

Tanja Iljina-Kokon henkilökuva

Kristuksen ruumiissa: yhteyttä, valoa ja kasvua

Minua on viime aikoina puhutellut Paavalin usein käyttämä kielikuva Kristuksen ruumiista. Roomalaiskirjeessä (12:4–5) Paavali kirjoittaa: ”Niin kuin meillä jokaisella on yksi ruumis ja siinä monta jäsentä, joilla on eri tehtävänsä, samoin me kaikki olemme Kristuksessa yksi ruumis mutta olemme kukin toistemme jäseniä.” Emme saisi mitään aikaan ilman Kristusta – toisaalta me myös kannamme Häntä paikasta toiseen. Uusi alku Oulun Opkossa Aloitin OPKOn opiskelijatyöntekijänä Oulussa 1.8.2025. Aiemmin olen työskennellyt varhaiskasvatuksen opettajana ja useamman vuoden pyhäkouluopettajana. Elämä pienten kanssa voi opettaa paljon

Katso, minä teen uutta

Kun kaikki näytti päättyvän ja toivo oli mennyt, Jumala aloitti jotakin odottamatonta. Hän sanoi kansalleen: “Katso, minä teen uutta!” (Jes. 43:19). Tämä jae on OPKOn vuoden 2026 teemaraamatunkohta – eikä syyttä. OPKOssa valmistellaan merkittävää strategiamuutosta. Uuden syntyminen kuitenkaan harvoin tapahtuu ilman kipua. Tämä raamatunkohta kutsuu katsomaan Jumalan työtä silloinkin, kun omat silmämme näkevät vain umpikujan. Eräs raamattuopettaja on kuvannut kristityn kasvua näin: “Ensin petymme itseemme, sitten toisiin ihmisiin ja lopulta Jumalaan.” Ajatus on yllättävän tosi. Pettymykset ja umpikujalta näyttävät olosuhteet

Evankeliumi ja lähetys

  Jos saisit tavata jonkun Raamatun henkilöistä (Jeesusta lukuun ottamatta), kenet valitsisit? Vaihtoehtoja on monia, mutta yksi omista suosikeistani olisi ilman muuta apostoli Paavali. On häkellyttävää lukea kaikesta siitä, mitä Paavali sai elämänsä aikana aikaan. Oletko huomannut mitä hän kirjoitti, opetti, ja kuinka monta yhteisöä hänen työnsä seurauksena syntyi? Ja silti: Paavali ei varsinaisesti edes keskittynyt yhteisöjen perustamiseen.   Hän panosti evankeliumin julistamiseen. Yhteisöt syntyivät kuin sivutuotteena sen seurauksena, kun Sanan vastaanottaneet ihmiset parannuksenteon ja uskon kautta liittyivät pyhien joukkoon.

Raamattu ajassamme – Tykkääkö Jeesus minusta?

Saako epävarma ja itseensä pettynyt uskoa? Toki saa. Juuri hän saa. Muista en ole niin varma. Juuri itseensä pettyneitä varten Jeesus tuli. Juuri itseensä pettyneet ymmärtävät tarvitsevansa Vapahtajaa. ”Terveet eivät tarvitse parantajaa vaan sairaat”, sanoi Jeesus.    ”Jumala ei voi antaa armoaan muille kuin nöyrille, se on: nälkäisille, janoisille, tyhjille, köyhille, syntisille ja narreille”, kirjoitti Luther.  Epävarmat saavat luottaa varmaan Jumalaan ja hänen varmaan sanaansa. Itseensä pettyneiden ei tarvitse pettyä Jeesukseen. Epäilevä Tuomas vakuuttui kohdatessaan Jeesuksen, joka näytti hänelle haavansa.

Mika Tuovisen henkilökuva

Raamattu ajassamme – Kristus on kylväjä, siemen ja hedelmä

Tavallisesti lähestymme Jeesuksen vertausta kylväjästä ihmiskeskeisesti. Me kylvämme Jumalan sanaa ja se otetaan eri tavoin vastaan. Nyt vaihdan näkökulmaa. Teksti kertoo enemmän Kristuksesta kuin meistä. Tässä on kolme näkökulmaa, joissa Jeesus Kristus on kaiken keskus. Hän on nyt kylväjä, siemen ja hedelmä.  Kristus kylväjänä Jumala lähetti Jeesuksen siemeneksi maailmaan, ja hänestä kasvaa Jumalalle uusi kansa. ”Hän on uuden luomakunnan esikoinen” (Kol. 1:18). Jeesus on Jumalan sanan kylväjä, joka astui arkeen ja kipuihimme. Hän likasi jalkansa ja kätensä. Hän meni vastaanottavaisen

Mikä on Arkki?

Arkki on Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen oma lehti. Arkista löydät kristillisen opiskelija- ja koululaistyön sykettä, kiinnostavia artikkeleita, raamattuopetusta ja tietoa tapahtumista. Lähetämme Arkin kaikille työmme ystäville ja toiminnastamme kiinnostuneille neljä kertaa vuodessa – täysin maksutta. Artikkelien nettiversioita voit lukea tältä sivulta.