Raamatunopetukset

Uusimmasta Arkista:

Aiempia tekstejä:

Jeesus ja minä – vai Jeesus ja me?

Jokaisella lienee kokemuksia perheestä. Biologinen perhe tulee mieleen ensin, mutta mikä on hengellisen perheen merkitys kristitylle? Miksi laumasuhde Jeesukseen on parempi kuin pelkkä yksilön suhde?

alt=""

Rukoushaastattelussa raamattukouluttaja Eero Junkkaala

Mikä on kiinnostanut sinua viime aikoina Jeesuksen rukousopetuksissa? Minua on viime aikoina erityisesti kiinnostanut se, mitä Luukkaan evankeliumi kertoo Jeesuksen rukouselämästä. Muut evankelistat eivät kiinnitä tähän niin paljon huomiota, mutta jostain syystä Luukas ottaa tämän teeman puheeksi. Yksi Luukkaan lähde on todennäköisesti ollut Jeesuksen äidin, Marian haastattelu. Olisiko Maria halunnut muistuttaa, kuinka paljon Jeesus käytti aikaa rukoukseen. Jos luet seuraavat jakeet, saat tästä hyvän kuvan: Luuk. 4:42; 5:16; 6:12; 9:10 ja 9:18. Jeesus tarvitsi omaa rauhaa, vetäytymistä ihmisten hälinästä. Jos

alt=""

Lähettäjänä olemisen siunaus

Jumala haluaa, että kaikki saisivat mahdollisuuden kuulla Jeesuksesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet lähetyskäskyn täyttämiseen oman kutsumuksensa mukaisesti, kirjoittaa OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen.

alt=""

Lähetettynä oleminen ja lähettäminen

Yksi elämäni parhaita muistoja on aktiosta, jonka tein neljä vuotta sitten. Matkustelimme tiimin kanssa kaksi viikkoa ympäri Pohjois-Suomea siunaamassa seurakuntia, evankelioiden ja rohkaisemassa muita suomalaisia nuoria. Oli helppo heittäytyä haastaviin tilanteisiin rohkeasti, kun taustalla oli hengellisesti kokeneempia johtajia, rukousryhmä ja täysin uusia paikkakuntia. Kasvoin hengellisesti huimaa vauhtia. Lähetettynä eläminen ei tietenkään koske vain aktiossa olemista, vaan myös jokapäiväistä elämää. ”Niin kuin Isä lähetti minut, niin minä lähetän teidät.” Tämä on Jeesuksen kutsu meille kaikille. Se on ovi merkitykselliseen elämään, jossa

alt=""

Evankeliumia jälkikristilliseen Suomeen

Millainen oli mielikuvien kristillinen Suomi? Melkein kaikki kuuluivat kirkkoon, kristinuskoa arvostettiin, kirkossa käytiin, pappi ja piispa olivat arvostetuimpien ammattien joukossa, kansa tunsi kristinuskon perusteet, virret olivat tuttuja, sunnuntaiaamu oli pyhitetty jumalanpalvelukselle, kaupat olivat pyhäisin kiinni ja kouluissa annettiin vahvaa uskonnonopetusta. Entä millainen on jälkikristillinen Suomi? Paljolti päinvastainen kuin edellinen kuvaus. Sana ”jälki” viittaa kristinuskon vaikutuksen jälkeiseen aikaan. Sana voidaan ymmärtää myös kulttuurissamme olevina kristinuskon vaikutuksen vahvoina jälkinä. Tätä kristinuskon hyvien hedelmien alkuperää ei vain useinkaan tunnisteta. Haasteemme ei ole jälkikristillinen

Kuvassa on puu vihreää taustaa vasten.

Viisaus, paratiisi ja bad apple

Pitäisikö kristityn sulkea aivonsa Raamattua lukiessa? Ateistien hyökkäyksissä näin väitetään – ja yllättävää kyllä moni tavallinen suomalainen kuvittelee samoin. Vanha Nietzsche esitti, että Raamatussa ei ole yhtään järkevää käskyä. Jumala vain yrittää alistaa ihmiset orjamoraaliin eli perusteettomaan ahdasmieliseen uskontoon. Meidän aikamme cancel-kulttuurin julistus, jonka mukaan kristillinen moraali on ihmisyyden vastaista, ei ole kaukana tuosta. Järkevän tekstin äärellä Todellisuudessa Raamattu on selkeä kirja, kunhan sitä oppii lukemaan. “Kaikki” ei suinkaan ole tulkintaa, eikä tekstistä voi sanoa mitä tahansa. Järkeä siis tarvitaan,

Mikä on Arkki?

Arkki on Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen oma lehti. Arkista löydät kristillisen opiskelija- ja koululaistyön sykettä, kiinnostavia artikkeleita, raamattuopetusta ja tietoa tapahtumista. Lähetämme Arkin kaikille työmme ystäville ja toiminnastamme kiinnostuneille neljä kertaa vuodessa – täysin maksutta. Artikkelien nettiversioita voit lukea tältä sivulta.