Uusin julkaisu:

“Onhan Jumala ilmaissut sen heille”

Jos Jumala onkin olemassa, onko koko ajatus sokean uskon varassa – vai onko Jumala antanut itsestään jonkinlaista todistusaineistoa? Kristinuskon tapaisten ilmoitususkontojen keskeinen idea on, että Jumala otti tiedollisessa projektissa aktiivisen roolin. Hän ei jättänyt ihmiskuntaa omaan umpioonsa pohtimaan perimmäistä todellisuutta vaan ilmoitti itsensä ja tahtonsa maailmalle. Tämän itseilmoituksen voi jakaa karkeasti kolmeen lokeroon.   Ensimmäinen laji, yleinen ilmoitus, on lähtökohtaisesti kaikkien ulottuvilla, vaikka ahkeruus ja tekninen edistys parantavat viestin selkeyttä ja vaikuttavuutta. Jumalasta voi tietää jotain tarkastelemalla luomakuntaa. Tämä ei

Lue lisää »

Aiempia tekstejä:

”Kuolleiden ylösnousemusta ja tulevan maailman elämää”– mitä kristitty uskoo ja miksi hän elää niin kuin elää?

Mikä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen maailman uskontojen ja filosofioiden joukossa – ja mikä todistaa, että se on luotettava ja paikkansa pitävä käsitys perimmäisestä todellisuudesta? Mikä on kuoleman varjon alla elävien kristittyjen varsinainen, lopullinen päämäärä? Entä mikä on sekä heidän eettisten valintojensa perusta että niiden voimanlähde? Toisin sanoen: mikä on kristillisen vakaumuksen tinkimättömässä keskiössä? Uuden testamentin nojalla yksi ainoa sana voi vastata tiiviisti kaikkiin näihin kysymyksiin. Tuo sana on ylösnousemus.   Nousi kolmantena päivänä kuolleista Vakavasti otettavat historiantutkijat eivät kiistä Jeesus Nasaretilaisen

Jumalan valtakunnan pioneeri

Ovella tapaan ensin Aamoksen ja Pablon, kääpiösnautserit. Isäntä tarjoaa kokista, mutta itselläni on omat kofeiinittomat Pepsit mukana. Jussi Miettinen juo Coca-Cola Zeroa ja kertoo, totta kai, alkuun henkilötunnuksensa: 010666. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen pääsihteeri täyttää pian 60 vuotta. Haastatteluhetkellä on toukokuu. – Aika hurjalta tuntuu, kun en millään tavalla koe itseäni kuusikymppiseksi, Jussi sanoo. Jussi varttui Turussa kolmelapsisen perheen kuopuksena. Äiti oli lastentarhanopettaja, isä maatalousbisneksessä. Miettisellä on kaksi isosiskoa, Kristiina ja Anna-Mari, joista jälkimmäinen tunnetaan runoilijana. Hänen sukunimensä on Kaskinen. Lapsena

Mitä helvettiä?

Oppi kuolemanjälkeisestä rangaistuksesta, käsitetäänpä se oikein tai väärin, on jatkuvan kritiikin kohde. Ihmisten ”ikuinen kiduttaminen”, varsinkin rajallisten rikkomusten tai ”pelkkien väärien uskomusten” tähden, on rakastavalta Jumalalta julmaa ja epäoikeudenmukaista. Adventistit ja Jehovan todistajat väittävätkin kadotettujen raukeavan viimein tyhjiin. Toiset syleilevät universalismia: lopulta kaikki pelastuvat. Jeesuksen ja apostolien opetus torjuu molemmat yllä mainitut näkemykset, mutta sitäkin voi vääristellä. Keskiaikaisesta Dante-kuvastosta huolimatta helvetti ei ole paholaisen oma valtakunta – infernaalinen kidutuskammio, jossahän piruineen vastaa syntisten rääkkäämisestä.  Pikemminkin se on eristysselli,jossa saatana kärsii

Valtakunnassa kaikki hyvin

Kun kaikki perustukset revitään, mitä vanhurskas voi enää tehdä?” kysyi aikanaan Israelin kuningas Daavid (Ps. 11:3). Hän näki ajan, jolloin oikeuden- mukaisuus ja turva horjuivat. Kuulostaako tutulta? Moni suomalainen kristitty kokee nyt samoin: asfaltti repeää jalkojen alta. Kansa etääntyy Jumalan sanasta, valtio velkaantuu ja työttömyyskäyrät hipovat pilviä. Sodan uhka on myös palannut Eurooppaan. Antisemitismi, kouluväkivalta ja terrorismi leviävät maailmalla. Ympäristön tila herättää etenkin nuorissa kasvavaa pelkoa ja jopa luonnonvoimat tuntuvat oikukkailta. On helppo kysyä: mitä enää voi tehdä? Daavidin vastaus

Tunnustamisen rajoilla

  ”Maailma muuttuu, Eskoni.” Aleksis Kiven Nummisuutareista tuttu kuolematon lausahdus on ollut usein mielessä, katsoipa sitten lähelle tai kauas. Monet niistä, jotka ajattelevat aviolii-tosta tai naispappeudesta perinteisesti, eivät enää koe olevansa kansankirkossa toivottuja jäseniä. Kirkko kuitenkin brändää itseään moniääniseksi ja sulkee syliinsä sateenkaarimessut, joogan ja monia muita hengellisyyden ja henkisyyden muotoja. On vaikea ymmärtää, miksi kotipaikkaoikeutta ei haluta antaa niille, jotka pitäytyvät klassiseen avioliittonäkemykseen ja torjuvat naispappeuden − olitpa sitten itse näistä kysymyksistä mitä mieltä tahansa. Moniäänisyys on valikoivaa. OPKOkin

 Laaja tuki ystäviltä OPKOlle

”Muistakaa johtajianne, jotka ovat puhuneet teille Jumalan sanaa; katsokaa, kuinka heidän vaelluksensa on päättynyt, ja seuratkaa heidän uskoansa.” (Heb.13:7) Nämä sanat ovat monille OPKOn ystäville merkinneet paljon ja juuri tämä on innoittanut monia tukemaan OPKOn työtä. Ystävät ovat pitkään tukeneet OPKOn työtä motolla: ”Olemme saaneet OPKOlta paljon, nyt haluamme antaa jotakin hyvää takaisin.” Ystävien vuosikokouksessa keskusteltiin työn jatkosta ja tavoista tukea opiskelijatyötä parhaalla mahdollisella tavalla. Kirkon ja yhteiskunnan tuen vähentyessä ystävien taloudellinen ja hengellinen tuki on entistä tärkeämpää. Ystävät tukevat

Mikä on Arkki?

Arkki on Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen oma lehti. Arkista löydät kristillisen opiskelija- ja koululaistyön sykettä, kiinnostavia artikkeleita, raamattuopetusta ja tietoa tapahtumista. Lähetämme Arkin kaikille työmme ystäville ja toiminnastamme kiinnostuneille neljä kertaa vuodessa – täysin maksutta. Artikkelien nettiversioita voit lukea tältä sivulta.