Armoa tarvitsee ihminen, jolla ei ole enää mitään keinoa auttaa itse itseään. Sitähän ei kukaan tahdo omalle kohdalleen. Entä jos se hetki sittenkin tulee?

Kristityillä on kutsumus viedä evankeliumi kaikille maailman ihmisille. OPKOn kohdalla se tarkoittaa kaikkia opiskelijoita ja koululaisia. Lähetystehtävä ei ole alkuisin meistä vaan Jumalasta. Olemme osa suurempaa kertomusta.

Lukiolaisena, kauan sitten, teki mieli lähteä Saksaan kesätöihin, kun sellaista mahdollisuutta koulussa esitettiin. Päätimme äidin kanssa, että rukoilemme asiaa viikon verran ja ratkaisemme sitten. Viikon kuluttua nostin raamatunlauselappulaatikosta yhden ns. mannalapun. Siinä oli teksti Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvusta 12: ”Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka sinulle osoitan.” Koimme saaneemme rukousvastauksen. Seuraavan kesän olin Saksassa. Johdattaako Jumala tällä tavalla? Kyllä ja ei. Luulen, että ilman kyseistä mannalappua olisimme muutenkin ratkaisseet lähtemisen puolesta. Minun teki mieli, eikä perhe pannut vastaan. Jos asia on näin, Raamattu vahvisti ajatuksen, jota pidimme oikeana. Jos sen sijaan olisimme suunnitelleet kesänviettoa maalla ja sitten