Lähetys – kutsu Isän yhteyteen

maapallo
Kristityillä on kutsumus viedä evankeliumi kaikille maailman ihmisille. OPKOn kohdalla se tarkoittaa kaikkia opiskelijoita ja koululaisia. Lähetystehtävä ei ole alkuisin meistä vaan Jumalasta. Olemme osa suurempaa kertomusta.

​Johanneksen evankeliumin 17. luvussa Jeesus puhuu Isälleen ja paljastaa sydämensä meille. Hän sanoo: ”Isä, kirkasta Poikasi” (Joh. 17:1). Maailmankaikkeuden keskiössä on suhde, joka oli olemassa jo ennen kaiken luomista: iankaikkisen Isän ja iankaikkisen Pojan välinen suhde. Todellinen elämä on siinä, että tunnemme tämän suhteen ja meidät tuodaan siihen mukaan. ”Ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen” (Joh. 17:3).

Jeesuksen ja Isän välinen keskustelu koskee Jumalaa ja maailmaa. Maailma on erossa Jumalasta, mutta Jumala haluaa tuoda sen kotiin, takaisin suhteeseen Hänen kanssaan. Tätä on Jumalan lähetystyö.

Jeesuksen rukous avaa meille lähetyksen dynamiikkaa. Ensinnäkin se lähtee liikkeelle Isästä ja Pojasta. Jeesus tuli maailmaan ikuisesta yhteydestä Isän kanssa. Isä lähetti Poikansa maailmaan. Maailmanlähetys on Jumalan teko; Hän on itse tehnyt aloitteen.

Poika ilmoittaa Isän sydämen

Lähetystyön sisältö on se, että Poika kirkastaa Isän. Jeesus sanoi: ”Minä olen kirkastanut sinut maan päällä” (Joh. 17:4). Hän teki sen ilmoittamalla Isän meille. Jeesus ilmoitti maailmalle Isän sydämen ja luonteen. Näkymätön Jumala tuli meille näkyväksi Jeesuksessa, hänen sanoissaan, teoissaan ja kohtaamisissaan ihmisten kanssa. Jeesus paransi ihmisiä ja antoi heille synnit anteeksi. Jeesuksen kautta näemme Isän ja opimme tuntemaan Hänet.

Jeesus sanoo: ”Hetki on tullut”(Joh. 17:1) – se hetki, kun hän kuolee ristillä. Tämä on Jeesuksen elämän H-hetki, hänen voittonsa hetki. Tässä hetkessä Jeesus kirkastaa Isänsä. Ristillä Isän rakkaus kadotettua syntistä maailmaa kohtaan tulee ilmi. Isän kirkkaus ei ole vain hänen loistoaan ja voimaansa vaan hänen rakkauttaan eksyneitä kohtaan: Hän lähettää maailmaan Poikansa, joka antaa henkensä maailman puolesta. Rististä tulee Jumalan kirkkauden merkki.

Osalliseksi Isän ja Pojan suhteesta

Toiseksi Jeesus puhuu suhteestaan opetuslapsiin. Kolminaisuus ei ole suljettu yhteys. Jeesus rukoilee: ”Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen” (Joh. 17:24). Jeesus kaipaa omiaan, sinua ja minua. Hän haluaa vetää meidät siihen yhteyteen ja rakkauteen, joka hänen ja Isän välillä on.

Jakeessa 26 Jeesus sanoo: ”Minä olen opettanut heidät tuntemaan sinun nimesi ja opetan yhä, jotta heissä pysyisi sama rakkaus, jota sinä olet minulle osoittanut, ja jotta minä näin pysyisin heissä.” Jeesus haluaa meidät osallisiksi siitä suhteesta, joka hänellä on Isän kanssa. Hän haluaa meidän kokevan samaa rakkautta, jota he kokevat. Meitä ei ole kutsuttu ensisijaisesti tekemään työtä vaan kokemaan Isän rakkautta samalla tavoin kuin Jeesus.

Välitämme kutsua eteenpäin

Kolmas osa lähetyksen dynamiikkaa on opetuslasten ja maailman välinen suhde. Jeesus ottaa opetuslapsensa – meidät – mukaan lähetystehtävään. Tässä Jumalan liikkeessä maailmaa kohti opetuslapset saavat korvaamattoman roolin. ”Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät” (j. 18). ”Minä en enää ole maailmassa, mutta he jäävät maailmaan” (j. 11). Jumala ei vetäydy pois maailmasta vaan on päättänyt ojentaa kätensä maailmalle. Jumalan liikkeen toisessa päässä on hänen syvä halunsa vetää luokseen ne, jotka eivät vielä tunne häntä eivätkä usko häneen.

Jeesus rukoilee: ”Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun. – – Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme” (Joh. 17:20-21). Jeesus haluaa tuoda Isän ja maailman yhteen, jotta me kaikki saisimme olla osallisia hänen yhteydestään Isän kanssa. Siksi meidät opetuslapset, sinut ja minut, on kutsuttu osaksi Jumalan lähetystehtävää: tavoittamaan ihmisiä ja kutsumaan heitä siihen yhteyteen, joka on Jeesuksen ja Isän välillä. Mikä etuoikeutettu kutsumus onkaan olla osa tällaista tehtävää!​

Tämä Jeesuksen keskustelu Isänsä kanssa antaa meille käsityksen hänen sydämestään ja hänen kaipauksestaan maailmaa ja luomiaan ihmisiä kohtaan, jotka eivät vielä usko häneen, koska eivät tiedä kuka hän on. Jumala haluaa tehdä itsensä tunnetuksi.

Jeesuksen rukous paljastaa Jumalan tahdon ja kutsumuksemme, paikkamme hänen suunnitelmassaan. Saamme olla osallisina suuressa tehtävässä, jossa Jeesus kutsuu opetuslapset ja lähettää heidät maailmaan. Antakoon Jumala armonsa, että saamme pysyä uskollisina tälle kutsulle.

Martin Haizmann; IFESin apulaispääsihteeri
Teksti on toimitettu OPKOn 50-vuotispääjuhlassa pidetyn puheenvuoron pohjalta
Teksti on julkaistu Arkin numerossa 2/2014.
Lue Arkki nettiarkistosta

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

15.−19.4. Unlocking Life, Helsinki Mission Week

Veritas Forumit: 
Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.