Opetuslapseus on elämää suhteessa

opetuslapseus

Opetuslapseus ei ole mikään uusi trendi, vaikka vaikuttaa siltä että siitä puhutaan tänä päivänä enemmän kuin aikoihin. Opetuslapseuden käsky kuuluu näin:

”Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:18-20.)

Jeesuksella ON kaikki valta. Se on edellytys sille, että voimme olla opetuslapsia ja myös tehdä muista opetuslapsia. Opetuslapseus on ihmiselle mahdotonta ja maksaa kaiken (Luuk. 14:33), mutta se ei ole pelastuneen tai uskovan valinnaisaine. Se on pelastuneen elämän suunta.

Mistä Jeesuksen opetuslapseudessa sitten on kyse ja miten se on mahdollista?

Syy ja seuraus

Pelastus ja opetuslapseus on suhde, suhde Kristukseen. Se on suhde, jossa Jumala aina rakastaa meitä enemmän kuin me Häntä. Tämä tietoisuus ja kokemus on uskon ja opetuslapseuden perustus ja edellytys. Se on samalla kaikkein vaikeimmin sisäistettävä asia opetuslapseudessa. Synti nimittäin ei ole ensisijaisesti pahan himoa vaan omavanhurskautta ja itsenäisyyttä suhteessa Jumalaan.

Meille on luontevaa aina ensin keskittyä tekemiseen ja saada siitä kunnia, kun taas opetuslapseuden perusajatus taas on kasvaa 1) riippuvaisuuteen ja 2) antautumiseen. Riippuvaisuuteen siksi, että ilman Jeesusta emme voi tehdä mitään. Antautumiseen siksi, että Jeesus ei ainoastaan ostanut meitä vapaaksi synnistä vaan myös omaisuudeksi itselleen.

Näin myös Jeesus eli. Jeesus ei toiminut itsenäisesti tai kyennyt itsessään tekemään niitä tekoja joita teki (Joh. 5:19). Emme myöskään me ilman Häntä (Joh. 15:5). Opetuslapseuttaminen on tämän opettamista. Jos tämä asia jää vain tiedon tasolle ja pinnalliseksi, opetuslapseutemme perustuu pelkoon, häpeään ja ihmisten antamaan palautteeseen ja kunniaan (Joh. 5:39-44).

Vain oman heikkoutensa kokenut voi tulla rakastetuksi ja voi rakastaa muita. Siksi jokainen opetuslapsi käy läpi vaiheita, joissa Jumala näyttää meille meidän todellisen tilamme voidakseen rakastaa meitä ja käyttää meitä heikkoina. Opetuslapseuttajalla on tässä tärkeä rooli opettaa, rohkaista ja suunnata odotukset oikein suhteessa ihmiseen ja Jumalaan.

Paavali tuki omia opetuslapsiaan opettamalla muun muassa, että heikkous on edellytys sille, että meissä vaikuttaa Kristuksen voima eikä oma voimamme (2. Kor. 4:7, 12:9). Kaikki opetuslapseusohjelmat, johtajuuskoulutukset, toiminta ja tieto ovat kaikessa erinomaisuudessaan turhia, jos emme juurru Kristuksen rakkauteen. Se on ”perustus ja kasvupohja” (Ef. 3:14-21).

Meidät on luotu Jeesuksen yhteyteen ja siitä yhteydestä käsin tekemään niitä tekoja, jotka Jumala on valmistanut etukäteen (Ef. 2:8-10). Synti on itselleen elämistä. Pelastuneen olotila taas on Jumalalle elämistä. Siksi Jeesus kuoli (2. Kor. 5:15). Kristuksen rakkaus on syy ja kuuliaisuus sen seuraus.

Opetuslapsen opetuslapsi

Jeesus lähetti heikkoja ihmisiä opettamaan noudattamaan kaikkea, mitä Hän oli käskenyt noudattaa.  Voidaan siis sanoa, että Jeesuksen opetuslapsi on myös Jeesuksen opetuslapsen opetuslapsi. Paavalin ja Timoteuksen suhde oli tällainen, ja sitä kuvataan Paavalin toisessa kirjeessä Timoteukselle (2. Tim. 3:10-17). Paavali ensin jakeissa 1-9 kuvaa, kuinka vaikeaa lopun aikoina tulee olemaan kristittyjen parissa, jotka ”ovat aina opetusta ottamassa” ja ”eivät uskon koetuksissa kestä”, ja aloittaa sitten jakeen 10 sanoen: ”Mutta sinä olet seurannut minun opetustani, vaellustani…”.

On ikään kuin Paavali sanoisi, että Timoteuksen erottaa tuosta luopuneesta seurakunnasta se, että Hän on elänyt opetuslapseuttavassa suhteessa. Timoteus seurasi Paavalia, kun tämä paineen alla seurasi Jeesusta ja auttoi muita seuraamaan. Siksi opetuslapseuttajan elämän tulee olla läpinäkyvää ja suhteen häneen läheinen. Kahvipöytä on useimmiten parempi opetuslapseuttamisen paikka kuin saarnastuoli. Opetuslapseuttaja ei ainoastaan opeta etäältä vaan investoi elämänsä ihmisiin.

Itseään ei voi opetuslapseuttaa, eikä siihen riitä pelkkä opetuksen kuuleminen kokouksia kiertämällä tai netistä seuraamalla. Huomaa, että lähetyskäskyssä ei sanottu ”opettakaa heille, mitä heidän tulisi noudattaa” vaan ”opettakaa noudattamaan”. Ensimmäinen on tietoa, ja toinen on opetuslapseuttava suhde.

Elämän jakaminen

Kukaan ei voi olla opetuslapsi yksin. Seurakunnalle on annettu niitä, jotka tekevät meidät ”valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen” (Ef. 4:11-16). Opetuslapseus on siis myös kollektiivista. Kullakin jäsenellä on oma paikka, ja kullekin on myös annettu voimaa toista ruumiin jäsentä varten. Opetuslapseus liittyykin paljon siihen, miten oppia elämään ja toimimaan yhdessä toisten kanssa palvelijan asenteella, jossa omat edut asetetaan sivuun lähimmäisen ja päämäärän hyväksi.

Varustavat virat auttavat meitä yksilöinä ja yhdessä tunnistamaan kutsun tulla varustetuksi ja lähetetyksi. Tuo ”noudattaminen” eli opetuslapsen kuuliaisuus on pitkälti suostumista opetettavaksi, niin että emme enää elä itsellemme vaan Hänelle. Vain se, joka on itse oppinut jotakin tästä, voi opettaa muita.

Me tarvitsemme opetuslapseuttajia, jotka sanovat ”seuraa minua niin kuin minä seuraan Kristusta”, ja perheen, jossa yhdessä opettelemme elämään opetuslapseutta todeksi.
 
Matti Aspvik
opiskelijatyöntekijä, Jakobstads Studentmission
Artikkeli on julkaistu Arkki-lehden numerossa 3/2015. Tilaa Arkki ilmaiseksi kotiin.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

27.-29.1.23 father & king - disciple

Disciple is a student conference (in Helsinki), family gathering and summit for a community of believers centered around Jesus. 

Early bird prices are valid until 30th of November 2022. 

Disciple conference is arranged by Petrus Församling and OPKO. 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Uskon hyvä puolustaja tuntee kysymysten voiman

Totuus ei kasva eikä kutistu ihmisen mielen mukaan, mutta se tarvitsee puolestapuhujia. Jokainen kristitty voi kasvaa sellaiseksi, rohkaisee OPKOn apologi Aleksi Markkanen. Usein kaikki alkaa kysymyksistä.

Opetukset

alt=""

Evankeliumia jälkikristilliseen Suomeen

Millainen oli mielikuvien kristillinen Suomi? Melkein kaikki kuuluivat kirkkoon, kristinuskoa arvostettiin, kirkossa käytiin, pappi ja piispa olivat arvostetuimpien ammattien joukossa, kansa tunsi kristinuskon perusteet, virret olivat tuttuja, sunnuntaiaamu oli pyhitetty

Apologianurkka
alt=""

Harhatieto ja todellisuus

Elokuussa uutisoitiin ranskalaisesta tutkijasta, joka tviittasi teleskoopin tarkan kuvan Proxima Centauri-tähdestä. Tviitti keräsi toistakymmentä tuhatta tykkäystä. Kommenteissa ylistettiin tieteen voittokulkua. Sitten kuvan liikkeellelaittaja paljasti totuuden. Kyseessä oli vain punainen makkaraviipale

Kolumnit

alt=""

Kristinuskon vastaus länsimaiseen sekularisaatioon

Kristinuskon asema yhteiskunnassa on muuttunut koko historiansa ajan. Länsimainen kulttuuri rakentuu kristillisten arvojen ja ihmiskäsityksen pohjalle, mutta tämä on Suomessa ja Euroopassa laajalti unohdettu, kirjoittaa lääketieteen opiskelija Marko Varvikko.