Pääkirjoitukset

Uusimmasta Arkista:

Valtakunnassa kaikki hyvin

Kun kaikki perustukset revitään, mitä vanhurskas voi enää tehdä?” kysyi aikanaan Israelin kuningas Daavid (Ps. 11:3). Hän näki ajan, jolloin oikeuden- mukaisuus ja turva horjuivat. Kuulostaako tutulta? Moni suomalainen kristitty kokee nyt samoin: asfaltti repeää jalkojen alta. Kansa etääntyy Jumalan sanasta, valtio velkaantuu ja työttömyyskäyrät hipovat pilviä. Sodan uhka on myös palannut Eurooppaan. Antisemitismi, kouluväkivalta ja terrorismi leviävät maailmalla. Ympäristön tila herättää etenkin nuorissa kasvavaa pelkoa ja jopa luonnonvoimat tuntuvat oikukkailta. On helppo kysyä: mitä enää voi tehdä? Daavidin vastaus

Lue lisää »

Aiempia kirjoituksia:

Tunnustamisen rajoilla

  ”Maailma muuttuu, Eskoni.” Aleksis Kiven Nummisuutareista tuttu kuolematon lausahdus on ollut usein mielessä, katsoipa sitten lähelle tai kauas. Monet niistä, jotka ajattelevat aviolii-tosta tai naispappeudesta perinteisesti, eivät enää koe olevansa kansankirkossa toivottuja jäseniä. Kirkko kuitenkin brändää itseään moniääniseksi ja sulkee syliinsä sateenkaarimessut, joogan ja monia muita hengellisyyden ja henkisyyden muotoja. On vaikea ymmärtää, miksi kotipaikkaoikeutta ei haluta antaa niille, jotka pitäytyvät klassiseen avioliittonäkemykseen ja torjuvat naispappeuden − olitpa sitten itse näistä kysymyksistä mitä mieltä tahansa. Moniäänisyys on valikoivaa. OPKOkin

Mahdottomia unelmia mahdottomille ihmisille

    Meillä on näky, joka ei mahdu pieneen laatikkoon. Haluamme OPKOssa tavoittaa evankeliumilla 10 000 tavallista suomalaista nuorta. Miksi juuri 10 000? Siksi, että Raamatussa tämä luku ei ole matemaattinen tarkkuusmitta, vaan symboli suuresta ja vaikuttavasta joukosta. Ja kun luku suhteutetaan Suomen opiskelijamääriin, se osuu yllättävän lähelle sitä tasoa, jota sosiologit kutsuvat kriittiseksi massaksi – määräksi, joka voi muuttaa koko opiskelijamaailman suunnan.   Onko tämä suuri unelma? On ja ei. Tässähän puhumme vasta opiskelijoista. Koululaiset eivät ole edes mukana laskelmassa maailman

Olipa kerran Jeesus

  Kristinuskoa on viime aikoina ravisteltu kuin pussillista noppia. Ravistelijoina eivät ole olleet vain ketkä tahansa kahvipöytäkeskustelijat, vaan näkyvästi esillä olevat teologit. Piispa Wille Riekkinen on esittänyt, että Jeesuksen jumaluus on myöhemmin keksitty lisä ja Raamattua pitäisi lukea lähinnä vertauskuvia tarjoavana teoksena. Jonkun korvaan rohkealta kuulostava puhe erkaantuu kristinuskosta, jonka perustana on historiallinen Jeesus Kristus. Jos Jeesus oli vain hyvä tyyppi ja taitava opettaja, kristinusko ei eroa mitenkään ratkaisevasti muista elämänohjeita tarjoavista uskonnoista. Uusi testamentti piirtää eteemme kuitenkin Jeesuksen, josta

Raamatullisuus 2.0

Kirkossa ja herätysliikkeissä kilpaillaan urheilulajissa nimeltä raamatullisuus. Kuka vetää pisimmän korren? Kysymys ei ole yksinkertainen, sillä Raamatun tulkinnassa on aina monia näkökulmia. En ole elämäni aikana tavannut kahta kristittyä, jotka ajattelisivat kaikista hengellisen elämän kysymyksistä samalla tavalla. Mitä suurempi joukko, sitä suurempi hajonta. Eri kirkoissa ja seurakunnissa Raamattua Jumalan ilmoituksena pitävien kristittyjen kohdalla on aina kyse yhteydestä erilaisuudessa. Silti rajansa kaikella. Tästä syystä kristillinen kirkko loi ensimmäisinä vuosisatoina kolme ekumeenista uskontunnustusta. Ne tiivistävät uskon kannalta keskeisimmät opit ja auttavat erottamaan

Nuorisomuoti tuo katukuvaan taivaan ja helvetin – “Ratkaisusi määrää kohtalosi”

Jeesuksesta voi nyt puhua avoimesti jopa NHL:ssä lätkää pelaava Patrik Laine.  Hänen uskoontulonsa on herättänyt laajasti huomiota.  Samanlaista hengellistä etsintää näyttää nyt olevan kaikkialla. Viimeisin Ruotsin nuorisobarometri ennustaa, että  –  tässä yhdessä maailman maallistuneimmassa valtiossa – Jeesuksesta on tulossa nuorten parissa vuoden 2025 vaikuttaja. Ruotsissa nuoria ei näytä kiinnostavan uskonnollisuus sinänsä, vaan etenkin persoona nimeltä Jeesus. Jeesuksesta puhuminen on nyt trendikästä. Sama ilmiö näyttää toteutuvan myös Suomessa. Jeesuksesta eivät enää puhu ainoastaan nuoret miehet, vaan myös rippikouluikäisten tyttöjen usko Jumalaan

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.

Arkin pääkirjoitus: Kaksi valtuutusta

Milloin viimeksi aloit katsoa elokuvaa keskeltä tietämättä, mitä siihen mennessä on tapahtunut? Uskonasioiden kanssa käy usein näin. Keskitymme tapahtumiin syntiinlankeemuksesta lunastukseen unohtaen, että stoori alkoi jo ennen niitä. Raamatun kuvaamat luomistapahtumat kertovat suuresta taiteilijasta, joka ei luonut mitään vain siksi, että se on hyödyllistä. ”Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä” (1. Moos. 2:9). Kauneus ja sen tuoma nautinto olivat arvokkaita itsessään. Nämä ovat edelleen läsnä kaikkialla maailmassa – vastasyntyneen lapsen maidon luputuksessa, koiran selkään sataneessa lumihiutaleessa ja poskien punassa ensitreffeillä. ”Kauneus pelastaa maailman”, sanoi venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski.

Mikä on Arkki?

Arkki on Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen oma lehti. Arkista löydät kristillisen opiskelija- ja koululaistyön sykettä, kiinnostavia artikkeleita, raamattuopetusta ja tietoa tapahtumista. Lähetämme Arkin kaikille työmme ystäville ja toiminnastamme kiinnostuneille neljä kertaa vuodessa – täysin maksutta. Artikkelien nettiversioita voit lukea tältä sivulta.