Olipa kerran Jeesus

 

Kristinuskoa on viime aikoina ravisteltu kuin pussillista noppia. Ravistelijoina eivät ole olleet vain ketkä tahansa kahvipöytäkeskustelijat, vaan näkyvästi esillä olevat teologit. Piispa Wille Riekkinen on esittänyt, että Jeesuksen jumaluus on myöhemmin keksitty lisä ja Raamattua pitäisi lukea lähinnä vertauskuvia tarjoavana teoksena. Jonkun korvaan rohkealta kuulostava puhe erkaantuu kristinuskosta, jonka perustana on historiallinen Jeesus Kristus.

Jos Jeesus oli vain hyvä tyyppi ja taitava opettaja, kristinusko ei eroa mitenkään ratkaisevasti muista elämänohjeita tarjoavista uskonnoista. Uusi testamentti piirtää eteemme kuitenkin Jeesuksen, josta sanotaan paljon enemmän. Evankeliumit ovat ihmisten kertomuksia siitä, mitä he näkivät omin silmin ja mitä heidän lähellään eläneet kokivat. Kertomukset sijoittuvat keskelle tunnettua historiaa. Jos Jeesuksen ruumiin ylösnousemus Rooman valtakunnan itäisessä provinssissa olisi ollut legendaa, liike olisi tuskin kasvanut vainoja kestäväksi maailmanuskonnoksi.

Sen perusteella, mitä historialliset lähteet voivat Jeesuksesta kertoa, hän ei ollut mielenkiintoinen guru gurujen joukossa tai pelkkä lähimmäisenrakkauden pedagogi. Hän väitti puhuvansa Jumalan auktoriteetilla, sanoi antavansa syntejä anteeksi ja kutsui itseään tieksi Jumalan luo. Jeesuksen puhe itsestään ei ole symboliikkaa. Hän on Jumala tai valehtelija.

Kristinusko ei kuitenkaan ole vain historian tutkimista ja järkiperusteita. Uskossa on myös toinen ulottuvuus:
eksistentiaalinen tieto. Se syntyy siitä, että elävä Jumala tekee itsensä todeksi tavalla, jota ei voi tyhjentävästi kuvata. Kuulen jatkuvasti koululaisten ja opiskelijoiden kertomuksia siitä, kuinka ”Jeesus kohtasi minut.” Heillä on sisäinen todistus, joka vakuuttaa sydämen. Tähän ei looginen argumentti yksin pysty.

Nämä kaksi tiedon lajia eivät välttämättä kilpaile keskenään. Kumpikin voi johtaa samaan osoitteeseen: Jumalan sanan ja Kristuksen luo. Raamatun luotettavuus ja Jeesus ainoana tienä Isän luokse ovat perusta, jolle usko rakentuu — sekä järjen että sydämen tasolla.
OPKO on julkaissut tähän keskusteluun tuoreen kirjan Keksitty Jeesus. Teos tarjoaa selkeän, helposti luettavan ja tutkimukseen nojaavan paketin siitä, miksi älyllistä ja kriittistä ajattelua arvostava opiskelija ja koululainen voi lausua uskontunnustuksen selkä suorassa ja kuuluvalla äänellä.

 

OPKOn pääsihteeri

Jussi Miettinen

Kirjoitus on julkaistu Arkin numerossa 1/2026. Tilaa Arkki tästä.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Arkki

Valtakunnassa kaikki hyvin

Kun kaikki perustukset revitään, mitä vanhurskas voi enää tehdä?” kysyi aikanaan Israelin kuningas Daavid (Ps. 11:3). Hän näki ajan, jolloin oikeuden- mukaisuus ja turva horjuivat. Kuulostaako tutulta? Moni suomalainen kristitty

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Jumalan valtakunnan pioneeri

Ovella tapaan ensin Aamoksen ja Pablon, kääpiösnautserit. Isäntä tarjoaa kokista, mutta itselläni on omat kofeiinittomat Pepsit mukana. Jussi Miettinen juo Coca-Cola Zeroa ja kertoo, totta kai, alkuun henkilötunnuksensa: 010666. Opiskelija-

Opetukset

Voiko Raamattuun luottaa?

Kysymys Raamattuun luottamisesta voisi sisältää monia erilaisia kysymyksiä. Ovatko Raamatussa kuvatut kertomukset oikeasti tapahtuneet? Onko Raamattu tuhansia vuosia vanhana ylipäätään tolkullinen tämän päivän ohjenuoraksi? Ovatko Raamatun tekstit keskenäänliian ristiriitaisia? Ovatko

Apologianurkka

Kolumnit

Tutut hiekkalinnat vai todellinen turva?

  “Rakentaessani omia hiekkalinnojani en myöskään koskaan löydä sitä elämää, jonka Jeesus tarjoaa.” Jumala puhui minulle useampi vuosi sitten seuraavan tarinan: Jeesus kutsuu minua seikkailuun merelle, ja olenkin aluksi innoissani