Hauta on tyhjä

Millaisia todisteita Jeesuksen ylösnousemuksen puolesta voidaan esittää? kysyy teologian tohtori Anssi Ollilainen.

Varhaiset kristityt uskoivat ja opettivat Jeesuksen nousseen kuolleista hänen ristinkuolemansa jälkeen. Vaikka nykyisin niin väitettäisiinkin, ylösnousemusta ei ollut helppo uskoa ajanlaskumme alussa.

Käsitellessämme ylösnousemusta kohtaamme monta kysymystä. Ensimmäinen on tyhjä hauta. Jeesuksen kuollut ruumis laskettiin hautaan, mutta pian sen jälkeen sitä ei löytynyt. Hauta oli tyhjä. Minne ruumis katosi? Jos ruumis olisi ollut jonkun hallussa, niin se olisi mitä pikimmin tuotu julki. Näin ajatus Jeesuksen ylösnousemuksesta olisi tyrmätty ja uutisen leviäminen lakannut.

Erään selityksen mukaan Jeesus ei kuollut ristillä (ns. valekuolema) – tämän argumentin heikkoutta käsiteltiin viime numerossa. Toisen selityksen mukaan opetuslapset varastivat Jeesuksen ruumiin. Mikäli Jeesuksen ruumis olisi myöhemmin haudattu jonnekin muualle, niin voimme kyllä olettaa, että ennemmin tai myöhemmin joku olisi paljastanut haudan sijainnin ja siten olisi ajatus ylösnousemuksesta kumoutunut. Jeesuksen haudasta ei myöskään tullut vaelluspaikka – toisin kuin sen ajan marttyyreilla oli tapana – kuin vasta paljon myöhemmin. Hauta oli siis tyhjä ja ruumista ei löytynyt.

Tämä ei ole vielä riittävä todiste Jeesuksen ylösnousemuksen historiallisuudesta. Tarvitaan lisäksi ylösnousemustodistajien kertomukset – ja niitä on paljon.

Tieto naisista haudalla on merkittävä todiste koskien Jeesuksen ylösnousemusta. Mikäli kertomus ylösnousemuksesta olisi haluttu varmistaa ja tehdä siitä mahdollisimman luotettava, varhaiset kristityt eivät olisi kertoneet naisten ensimmäisinä nähneen Jeesuksen nousseen kuolleista. Siihen aikaan nimittäin naisen asema oli heikko eikä naisen todistusta oikeudenkäynnissä pidetty luotettavana. Olisivatko opetuslapset tietoisesti valinneet tämän edellytyksen ylösnousemuskertomukselle? Se olisi ollut valtava virhe! Ja siksi juuri nimenomaan tämä yksityiskohta puoltaa sitä, etteivät opetuslapset itse keksineet Jeesuksen ylösnousemusta.

Eräs Jeesuksen ylösnousemusta koskeva todiste liittyy hänen lähimpiin seuraajiinsa. Uuden testamentin kuvaus opetuslapsista on kaikkea muuta kuin mairitteleva juuri ennen Jeesuksen ristinkuolemaa ja pian sen jälkeen. He olivat peloissaan ja piilossa. Ei heissä riittänyt rohkeutta seurata johtajaansa kuolemaan asti. Varmasti opetuslapset olivat pettyneitä Jeesukseen, mutta ennen kaikkea he eivät odottaneet Jeesuksen nousevan kuolleista. Silti me tiedämme, ettei tämä jäänyt opetuslasten pysyväksi olotilaksi. Jokin muutti heidät aivan täysin. Opetuslapset alkoivat intoa täynnä julistaa ja jatkoivat sitä, vaikka he kohtasivat niin kärsimystä kuin kuoleman. He jopa julistivat ristiinnaulitun Jeesuksen nousseen kuolleista! Lähtivätkö Jeesuksen kannattajat tietoisesti levittämään valhetta (että Jeesus oli noussut kuolleista)? Olihan jo silloin laaja tieto Jeesuksen kuolemasta.

Parhaiten opetuslasten muutoksen selittää, että Jeesus todella nousi kuolleista ja se sai heidät liikkeelle.

Anssi Ollilainen
teologian tohtori

Juttu on julkaistu Arkin numerossa 2/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

OPKOn 60-vuotisjuhlallisuudet

23.−26.3. Passiodraama-esitykset: Helsinki, Kirkkonummi

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Opkonkokoinen aukko

Hurraa! OPKO täyttää tänä vuonna pyöreät 60 vuotta. Juhlinta käynnistyy loppiaisviikonvaihteessa ja jatkuu läpi vuoden erilaisissa alueellisissa syntymäpäivätilaisuuksissa. Tervetuloa mukaan! Juhlien sankareita olemme me kaikki OPKOn jäsenet ja toiminnassa mukana olevat. Jokainen järjestö tai yhdistys koostuu ihmisistä, joita ilman ei olisi olemassa kuin kuoret. Nyt on meidän aikamme loistaa!

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Kuvassa Maria Magdalenaa näytellyt Päivi Toikka, taustalla kuorolaisia. Tämän jutun Passiodraama-kuvat ovat todennäköisesti vuodelta 1980. Kuva: Tytti Issakaisen arkisto
Tytti Issakainen teki Passiodraaman 21-vuotiaana

– Luin lehdestä Jesus Christ Superstar -musikaalista. Siitä lähti liikkeelle ajatus näytelmästä pääsiäisajan tapahtumista, kertoo entisen Ylioppilaslähetyksen aktiivi Tytti Issakainen.

Opetukset

Tulevaisuus ja toivo tänäänkin.

Tulevaisuus ja toivo, tänäänkin

Jeremian kirjan luvussa 29 Jumala lupaa tulevaisuuden ja toivon Häntä vastaan rikkoneelle kansalle. Tulevaisuus ja toivo on edelleen Jumalan puoleen kääntymisessä. Se avautuu meille Jeesuksen kautta.

Apologianurkka
alt=""

Oppi, tuo vanha neuvostoauto

Kun maailmaa luotiin, se tehtiin koostuvaksi erillisistä osasista, jotka sopivat yhteen. Meidän aikaansaannoksemme oli iskeä kiilaa osasten väliin tai toisaalta liudentaa kaikki erot osasten välillä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.