Rukoillaan yhdessä

alt=""

Raamattu kehottaa meitä tunnustamaan syntimme ja rukoilemaan toistemme puolesta, jotta parantuisimme (Jaak 5:16). Meitä ei siis ole kutsuttu ratkaisemaan ongelmiamme ja kantamaan taakkojamme yksin, vaan Jumala on luonut meidät yhteisöihin ja perheisiin, joiden tehtävänä on kantaa meitä rukouksessa. Rukouselämme ei siis tulisi olla vain yksityisasia, vaan osa jokapäiväistä elämäämme ja ihmissuhteitamme.

Jeesus antoi meille esimerkin ja kehotuksen rukoilla yhdessä. Hän ei opettanut meille Isä minun -rukousta, vaan Isä meidän -rukouksen.

Tämä ei ole meille aina helppoa, koska elämme yksilökeskeisessä kulttuurissa. Sen mukaan jokaisen tulisi löytää itse ratkaisut ongelmiinsa ja toisille ei saa olla taakaksi. Meidät on kuitenkin luotu yhteyteen, jakamaan toistemme kanssa niin hyvät kuin vaikeat hetket ja kantamaan toistemme taakkoja. Olemme samaa ruumista ja jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki jäsenet (1. Kor. 12.26). Meidän tulisi siis saman ruumiin jäseninä pitää huolta toisistamme.

Jeesus antoi meille esimerkin ja kehotuksen rukoilla yhdessä. Hän ei opettanut meille Isä minun -rukousta, vaan Isä meidän -rukouksen. Sen sijaan, että muistamme toistemme rukousaiheita yksin iltarukouksissamme, voisimmeko tuoda rukousaiheemme Herralle yhdessä? Yhteisessä rukouksessa on suuri siunaus. Raamatussa meille on luvattu, että ”Mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään” (Luuk 18:19–20).

Tuokaamme siis rukouspyyntömme läheisillemme ja rukoilkaamme yhdessä. Eihän sodassakaan taistella yksin, vaan yhdessä taistelutoverien kanssa. Näin meidän kuuluu taistella myös rukouksessa. Yhtenä rintamana olemme vahvempia ja voimme auttaa toisiamme, jos loukkaannumme taistelussa.

Raamattu ei kehota meitä rukoilemaan yhdessä vain kerran viikossa rukouspiirissä tai jumalanpalveluksessa. Alkuseurakunta kokoontui joka päivä yhteen rukoilemaan ja jakamaan elämää. Voisimmeko tehdä yhdessä rukoilusta osan arkeamme? Kuulumisien jakamisen yhteydessä kertoisimme myös huolemme ja kiitoksemme ja toisimme ne yhdessä Isälle, rukoilisimme kouluissamme ja työpaikoillamme sekä pyytäisimme rohkeasti apua ja rukousta toisiltamme? Jumalan valtakunta pääsee murtautumaan elämäämme uudella tavalla, kun täytämme arkemme ja ihmissuhteemme rukouksella.

Minttu Kangosjärvi
Kuopion opiskelijatyöntekijä

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

15.−19.4. Unlocking Life, Helsinki Mission Week

Veritas Forumit: 
Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.