Nautin lahjoista eniten, kun käytän niitä

Matt. 7:11 ”Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin paljon ennemmin teidän taivaallinen Isänne antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä pyytävät.”

Jumala on taivaan Isä. Ja samalla tavalla kuin meidän maalliset isämme, hän tykkää antaa lahjoja ja muuta hyvää meille, lapsilleen. Jumalasta kun on kyse, lahjojen suuruus on hieman eri luokkaa. Jumalan lahjoja ovat esimerkiksi armolahjat, luonteenpiirteet ja vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, luonto ja ympäristö, taiteet ja musiikki sekä läheiset ihmiset. Elämänilojen ja hyvien asioiden lisäksi lahjoja voivat olla myös haasteet. Lahja voi lapsesta tuntua jopa pettymykseltä ja aiheuttaa surua. Isällä on kuitenkin syynsä antaa juuri sitä, mitä hän antaa. Hän näkee, mikä on lapselle parasta. Hän tietää, mihin lapsi on matkalla ja mitä hän tarvitsee matkalla ja määränpäässä.

Kun saan lahjan, voin laittaa sen olohuoneen nurkkaan odottamaan sopivaa hetkeä. Siellä se saattaa odotella tovin tai unohtua sinne kokonaan.

 
Millaisia lahjoja minä olen saanut? Jumala on antanut uskon lahjan suurelle osalle suurta serkkukatrastani. Tämä uskovien yhteisö, jossa olen saanut kasvaa, on ollut suuri lahja. Uskon, että minä olen ollut myös lahja heille. Lisäksi me uskovat serkukset olemme lahja ei-uskoville, mutta myös ei-uskovat ovat lahja uskoville serkuille. Olen myös sympaattinen ihminen ja uskon, että tämä luonteenpiirre on lahja Isältä. Teini-iästä noin 22-vuotiaaksi kuitenkin kätkin tämän lahjan ja patosin sympatian tunteitani. En kehdannut antaa silmieni kostua koskettavaa elokuvaa katsoessani, ja melkein menetin kykyni itkeä. Jumalan avulla kuitenkin opin arvostamaan tätä lahjaa ja halusin ottaa sen uudestaan käyttöön. Ja otinkin.

Kun saan lahjan, voin laittaa sen olohuoneen nurkkaan odottamaan sopivaa hetkeä. Siellä se saattaa odotella tovin tai unohtua sinne kokonaan. Tai sitten voin ottaa lahjan käyttöön sille tarkoitetulla tavalla. Lahjasta nauttii, kun sitä käyttää. Voin kyllä nauttia Jumalan antamasta lahjasta, vaikka laittaisin sen hetkeksi takanreunalle odottelemaan. Onhan se kuitenkin Jumalan minulle antama. Mutta eniten nautin siitä silloin, kun käytän sitä.

Pentti Hökkä
Oulun OPKO, rakennustekniikan opiskelija

Juttu on julkaistu Arkin numerossa 2/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

27.-29.1.23 father & king - disciple

Disciple is a student conference (in Helsinki), family gathering and summit for a community of believers centered around Jesus. 

Early bird prices are valid until 30th of November 2022. 

Disciple conference is arranged by Petrus Församling and OPKO. 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Uskon hyvä puolustaja tuntee kysymysten voiman

Totuus ei kasva eikä kutistu ihmisen mielen mukaan, mutta se tarvitsee puolestapuhujia. Jokainen kristitty voi kasvaa sellaiseksi, rohkaisee OPKOn apologi Aleksi Markkanen. Usein kaikki alkaa kysymyksistä.

Opetukset

alt=""

Evankeliumia jälkikristilliseen Suomeen

Millainen oli mielikuvien kristillinen Suomi? Melkein kaikki kuuluivat kirkkoon, kristinuskoa arvostettiin, kirkossa käytiin, pappi ja piispa olivat arvostetuimpien ammattien joukossa, kansa tunsi kristinuskon perusteet, virret olivat tuttuja, sunnuntaiaamu oli pyhitetty

Apologianurkka
alt=""

Harhatieto ja todellisuus

Elokuussa uutisoitiin ranskalaisesta tutkijasta, joka tviittasi teleskoopin tarkan kuvan Proxima Centauri-tähdestä. Tviitti keräsi toistakymmentä tuhatta tykkäystä. Kommenteissa ylistettiin tieteen voittokulkua. Sitten kuvan liikkeellelaittaja paljasti totuuden. Kyseessä oli vain punainen makkaraviipale

Kolumnit

alt=""

Kristinuskon vastaus länsimaiseen sekularisaatioon

Kristinuskon asema yhteiskunnassa on muuttunut koko historiansa ajan. Länsimainen kulttuuri rakentuu kristillisten arvojen ja ihmiskäsityksen pohjalle, mutta tämä on Suomessa ja Euroopassa laajalti unohdettu, kirjoittaa lääketieteen opiskelija Marko Varvikko.