Oman kokoinen elämä Jeesuksen kanssa

882416_web
Miltä näyttää nuoren kristityn elämä opiskelujen alkuvaiheessa?

Lotta Liuska, 19, Joensuun Reijolasta on monessa mukana. Omien sanojensa mukaan hän on kiinnostunut vähän kaikesta ja tekee kaikkea. Hän on löytänyt oman palvelupaikan OPKOn illoista. Miten Lotta on päätynyt mukaan seurakunnan kuvioihin ja OPKOlle?

Lotta on ollut pienestä asti mukana seurakunnassa lapsuutensa kotipaikkakunnalla Pyhäselän seurakunnassa. Kerran hän kutsui kaikki kaverinsa kotiinsa pyhäkouluun.

‒ Äidillä ei ollut muita vaihtoehtoja kuin pitää sitä itse, kun muitakaan vetäjiä ei ollut, Lotta nauraa.

Riparilla vetäjät rohkaisivat Lottaa etsimään seurakuntayhteyden. Aluksi oli hankala päästä porukkaan, koska hän oli käynyt riparin muualla. Alkukankeuden jälkeen hän oli mukana lähes joka perjantai nuortenillassa.

‒ Olin mukana myös isosena, kerhonohjaajana ja kausityöntekijänä.

Viime syksynä Lotta muutti Helsinkiin opiskelemaan kotitalouden opettajaksi. Hän kokee, että on ollut helppoa olla kristittynä opiskelumaailmassa ja ystävien keskellä.

‒ Olen tosi sinut sen kanssa. Minua ei ole koskaan kiusattu siitä. Olen kokenut, että uskon asiat kiinnostavat ihmisiä. Olen aika avoin puhumaan niistä, varsinkin jos joku kysyy.

Helsingissä hän etsi toisia uskovia ja päätyi kaverin suosituksesta OPKOn iltaan.

‒ En olisi yksin uskaltanut tulla, mutta kaverin kanssa tultiin yhdessä.

“Palvella voi niin monella tavalla, että aina ei edes huomaa palvelevansa.“

 
OPKOlta Lotta on löytänyt oman näköisen ja kokoisen palvelupaikan, jossa hän on viihtynyt hyvin.

‒ Olen saanut leipoa ja tehdä ruokaa, ja siitä on tullut positiivista palautetta. Tosi mielelläni teen sitä myös jatkossa, kun mulle tulee kokkailusta äärettömän hyvä mieli. Viihdyn keittiössä älyttömän hyvin, Lotta hymyilee.

Kaikki eivät välttämättä ole tunnistaneet lahjojaan ja löytäneet paikkaa palvella. Lotalla on heille rohkaisevaa asiaa.

‒ Lähde siitä liikkeelle, mitä itse tykkäät tehdä. Niitä voivat olla harrastukset tai sydämen asiat – niitä mille palat! Niitä asioita jaksaa tehdä ja itselle tulee tosi hyvä mieli.

‒ Aina voi myös kokeilla erilaisia juttuja. Ei sen oman paikan tarvitse olla yksi iso juttu, vaan voi olla monta pientä juttua. Palvella voi niin monella tavalla, että aina ei edes huomaa palvelevansa.

Arkin toimitus

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

27.-29.1.23 father & king - disciple

Disciple is a student conference (in Helsinki), family gathering and summit for a community of believers centered around Jesus. 

Early bird prices are valid until 30th of November 2022. 

Disciple conference is arranged by Petrus Församling and OPKO. 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Uskon hyvä puolustaja tuntee kysymysten voiman

Totuus ei kasva eikä kutistu ihmisen mielen mukaan, mutta se tarvitsee puolestapuhujia. Jokainen kristitty voi kasvaa sellaiseksi, rohkaisee OPKOn apologi Aleksi Markkanen. Usein kaikki alkaa kysymyksistä.

Opetukset

alt=""

Evankeliumia jälkikristilliseen Suomeen

Millainen oli mielikuvien kristillinen Suomi? Melkein kaikki kuuluivat kirkkoon, kristinuskoa arvostettiin, kirkossa käytiin, pappi ja piispa olivat arvostetuimpien ammattien joukossa, kansa tunsi kristinuskon perusteet, virret olivat tuttuja, sunnuntaiaamu oli pyhitetty

Apologianurkka
alt=""

Harhatieto ja todellisuus

Elokuussa uutisoitiin ranskalaisesta tutkijasta, joka tviittasi teleskoopin tarkan kuvan Proxima Centauri-tähdestä. Tviitti keräsi toistakymmentä tuhatta tykkäystä. Kommenteissa ylistettiin tieteen voittokulkua. Sitten kuvan liikkeellelaittaja paljasti totuuden. Kyseessä oli vain punainen makkaraviipale

Kolumnit

alt=""

Kristinuskon vastaus länsimaiseen sekularisaatioon

Kristinuskon asema yhteiskunnassa on muuttunut koko historiansa ajan. Länsimainen kulttuuri rakentuu kristillisten arvojen ja ihmiskäsityksen pohjalle, mutta tämä on Suomessa ja Euroopassa laajalti unohdettu, kirjoittaa lääketieteen opiskelija Marko Varvikko.