Kohti hengellistä täysi-ikäisyyttä

summer-192179
Moni perheellinen ihminen on varmaan tehnyt sen havainnon, että lapset on kasvatettava yksilöllisesti. Sama pätee myös hengelliseen työhön. Siinäkin yksilön hengelliseen kasvuun kannattaa panostaa. Se tarkoittaa opetuslapseuttavaa työnäkyä. Sen seurauksena Kuopion työ on tällä hetkellä paljon enemmän opiskelijavetoista kuin mitä se on joskus aiemmin minun aikana ollut.

Konkreettisia esimerkkejä ovat mm. se, että tänä syksynä nuorten illat aloitettiin uudestaan opiskelijoiden aloitteesta. Ensi keväällä on suunnitteilla tavoittavaa toimintaa yliopistolla ja opiskelijat totesivat, etteivät he tarvitse minua aktiiviseksi jäseneksi suunnittelutiimiin. ReStart on pyörinyt ilman minun johtamista jo kolme vuotta ja oli jälleen kerran laadukas tapahtuma. Ei ole itsestään selvää, että saamme olla tekemässä laadukasta gospel-tapahtumaa. Tästä on kuitenkin enemmän kohta ilmestyvässä Ilosanomat-lehdessä. Myös opiskelijaillat venyvät pidemmiksi kuin ennen. Monesti olin aiemmin jopa klo 22 lauantaina kotona, nyt menee helposti yli 23 koska iltojen lopuksi syntyy hyviä keskusteluja. Työ tuntuu mielekkäämmältä, mutta samalla se on myös paikoitellen eri tavalla vaativaa kuin aiemmin.

Olen keskustellut samoista prosesseista työkaverini kanssa. Hän nosti esille sitä miten paljon Raamattu tästä puhuu. Onko meidän tähtäyspiste aidosti siinä että ihmiset kasvavat täyteen Kristuksen tuntemiseen ja täysi-ikäisyyteen? Paavalille ei riitä vähempi.

Häntä me julistamme, ja me neuvomme ja opetamme jokaista ihmistä kaikella viisaudella, jotta voisimme asettaa jokaisen ihmisen Jumalan eteen täysi- ikäisenä Kristuksen tuntemisessa. Sitä varten minä ponnistelen ja taistelen kaikella hänen voimallaan, sillä voimalla, joka vaikuttaa minussa. (1. Kol 1:28-29)

Voimme asettaa tiedostamattamme rajoja ja ajattelemme ettemme voi täysin oppia tuntemaan Jumalaa ja elämään hänen tahtonsa mukaan. Täytyy tunnustaa, että tämä on hankala asia myös itselle. Miten minä syntinen ja vajavainen ihminen voisin kasvaa hengelliseen täysi-ikäisyyteen?

Samalla täytyy uskaltaa katsoa asiaa Raamatusta ja juuri näin siellä opetetaan. Apostolit eivät tyydy keskeneräisyyteen, eikä sitä saa tavoitella. Ajattelemmeko Paavalista, että hän on lakihenkinen, ylihengellinen tai muuten epärealistinen puhuessaan hengellisestä kasvusta? Toisaalta omien lasteni kohdalla en toivo, että he jäisivät ikuisesti lapsiksi vaan, että heistä kasvaa jonain päivänä vastuullisia aikuisia. Miksi siis asettaisin rajoja muiden ihmisten hengelliselle kypsyydelle?

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

21.-23.4.23 Apologiaforum

Tapahtuman teemana on Särkyneen toivo. Viikonlopun aikana syvennytään käsittelemään kärsimyksen kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka saattavat ajoittain elämässä jopa haastaa kristillisen uskon. Miksi maailmassa on kärsimystä? Kannattaako uskoa Jumalaan kärsimyksen keskellä? Lue lisää tapahtumasta Apologiaforum – Särkyneen toivo 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Varovasti uuteen alkuun

Esirukoilijan kutsumus toi Maarit Munnen elämään kateissa olleen merkityksen ja yhteisön. Uskollinen uurastus päättyi loppuun palamiseen, jota seurasi kymmenen kivuliasta ja tylsää vuotta. Nyt raikas vesi virtaa taas.
Mitä oikein tapahtui?

Opetukset

alt=""

Lähettäjänä olemisen siunaus

Jumala haluaa, että kaikki saisivat mahdollisuuden kuulla Jeesuksesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet lähetyskäskyn täyttämiseen oman kutsumuksensa mukaisesti, kirjoittaa OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen.

Apologianurkka
alt=""

Tämän maailman ruhtinaan joulu

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On

Kolumnit

alt=""

Rukoillaan yhdessä

Raamattu kehottaa meitä tunnustamaan syntimme ja rukoilemaan toistemme puolesta, jotta parantuisimme (Jaak 5:16). Meitä ei siis ole kutsuttu ratkaisemaan ongelmiamme ja kantamaan taakkojamme yksin, vaan Jumala on luonut meidät yhteisöihin