Suuren kertomuksen äärellä

blogi_thestory
Kolme OPKOn toiminnassa mukana olevaa nuorta kertoo, miten he lukevat Raamattua ja mitä se merkitsee heille.

Pauliina, 21, muutti viime syksynä Espoosta Lahteen opiskelemaan graafista suunnittelua Lahden muotoiluinstituutissa. Opiskelupaikkakunnallaan Pauliina on osallistunut OPKOn ja Kansanlähetyksen järjestämiin nuorten aikuisten iltoihin.

– Ensimmäinen muistoni Raamatusta on luultavasti jo ennen ala-asteen alkua lastenraamatun kautta. Mummolassani oli suuri kokoelma Raamatun kertomuksia kuuntelukirjojen muodossa, ja veljeni kanssa uppouduimme niihin moneksi tunniksi odottaen aina seuraavaa ”pling, käännä sivua” -ääntä, Pauliina muistelee.

Lapsena Pauliina kuuli Raamatun kertomuksia myös kotona ja pyhäkoulussa, mutta alkoi paneutua kirjaan syvemmin rippileirin jälkeen.

– Halusin ottaa Raamatun lukemisen osaksi jokapäiväistä elämääni. Riparileirin jälkeisenä syksynä aloitin siis raamatunlukuoppaan tilaamisen, jossa oli joka päivälle raamatunkohta luettavaksi. Vaikka kaikkia päiviä ei välttämättä tullut luettua, opas oli todella suuri apu lukemisen aloittamiseksi ja avasi kohtaa myös syvemmin.

Tämän jälkeen Raamatun lukeminen on ollut osa Pauliinan elämää välillä enemmän, välillä vähemmän, kuitenkin jatkuvasti.

– Olen ollut mukana muutamassa raamattupiirissä sekä lukenut itsekseni. Muutto uudelle paikkakunnalle ja kaikki uudet kuviot aiheuttivat hektisyyttä viime syksynä ja Raamatun lukeminen jäi vähän taka-alalle. Muutto toi kuitenkin mukanaan myös paljon hyvää. Nykyään käyn raamattupiirissä Lahdessa ja syvennyn Raamattuun myös OPKOn iltojen kautta.

Iloa ja rukousta
Raamatun kirjoista Pauliinaa ovat eniten puhutelleet Uuden testamentin kirjeet.

– Esimerkiksi ilo on asia, joka unohtuu aivan liian herkästi – kristittynä olemisen ilo, ilo kaikesta siitä mitä saa kokea ja nähdä, kaikesta mitä Jumala antaa. Siksi mielestäni yksi vaikuttava Raamatun kohta on Filippiläiskirjeen 4:4 ”Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!”

Eräs Raamatun kohta tuli Pauliinan elämässä konkreettiseksi, kun hän oli aloittamassa opintojaan Lahdessa eikä meinannut millään löytää asuntoa.

– Kaikki opiskelija-asunnot olivat jo täynnä, ja muualta sanottiin, että ”täyttä on” tai ”on jo varattu toiselle henkilölle”. Pieni paniikki alkoi siinä vaiheessa iskeä, ja istuin varmasti kaksi viikkoa putkeen tietokoneen edessä kämppää etsimässä,  ilman tulosta.

Tuolloin Pauliinan mieleen nousi Matteuksen evankeliumin 7:7-8: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan.” Pauliina päätti rukoilla asuntoasiaa ystäviensä kanssa.

– Kaksi päivää rukouksen jälkeen sain kutsun asuntonäyttöön. Asunto sijaitsi aivan keskustassa ja oli muutenkin täydellinen. Vartin päästä näytön jälkeen puhelimeni soi ja minulle kerrottiin, että minut valittiin vuokralaiseksi 15 ihmisen joukosta. Tapahtuma vahvisti uskoani huimasti ja antoi aivan uuden merkityksen kyseiselle Raamatun kohdalle.

Pauliina myöntää, että hänestä on usein tuntunut hankalalta ymmärtää Raamattua tai edes jaksaa avata sitä.
– Yleensä vaikean kohdan ymmärtämiseen auttaa raamattupiiri ja asiasta keskusteleminen, mutta laiskuus on hankalampi. Olen yrittänyt lukea joko heti aamusta tai illan päätteeksi, koska aikatauluttaminen auttaa lukemista.

Tv-ohjelma sai pohtimaan ikuisuutta

Elias, 15, on ollut mukana OPKOn Ruttureppu-toiminnassa kolmisen vuotta. Hänelle Raamattu on tullut tuona aikana hyvin rakkaaksi.

Elias avasi Raamatun ensimmäisen kerran omin päin 12-vuotiaana. Hän oli nähnyt televisiosta ohjelman, jossa puhuttiin hyvästä ja pahasta sekä kuolemanjälkeisestä elämästä. Aiheet alkoivat askarruttaa nuoren miehenalun mieltä.

– Tartuin Uuteen testamenttiin ja aloin lukea sitä alusta järjestyksessä. Kun olin lukenut evankeliumit ja Apostolien teot, tuli sellainen olo, että olen parantumaton syntinen ja rikkonut kaikkea vastaan, mitä siellä sanotaan. Mutta kun Roomalaiskirje tuli vastaan, jossa sanottiin, että ”vanha minä” on naulittu Jeesuksen kanssa ristille, se oli tosi helpottavaa ja uskoon tuli uudenlainen vapaus.

Puolisen vuotta tämän jälkeen Elias lähti ensimmäiselle Ruttureppu-leirilleen.

– Äidin kuorokaverin tyttäret olivat käyneet leireillä ja suosittelivat, että ne ovat tosi hyviä. Aloin käydä leireillä ja sille tielle jäin.

Tukea Ruttureppu-toiminnasta
OPKOn Ruttureppu-toiminnan kautta Elias kertoo saaneensa rohkaisua ja tukea elämään uskovana.

– Olen alkanut ymmärtää, mikä on Raamatun eri osien merkitys, ja saanut ohjausta siihen, miten lukea Raamattua. Siinä on tuettu, että voin rauhoittua, levätä Jumalassa ja antaa hänen hoitaa minua. Minun puolestani on rukoiltu, ja olen saanut muilta uskovilta inspiraatiota Raamatun lukemiseen.

Arkeen Elias on löytänyt rohkaisua erityisesti ensimmäisestä Pietarin kirjeestä. Neljännessä luvussa puhutaan siitä, kuinka kristityn elämää saatetaan kummeksua, kun tämä ei lähde mukaan syntiseen elämäntyyliin, ja kuinka jokainen joutuu kohtaamaan koettelemuksia. Myös Ilmestyskirjan sanoma Jeesuksen paluusta on rohkaissut Eliasta.

– Haluan, että Jumalan valo näkyy kaikista asioista mun elämässä, ja että kaikki asiat, joita teen, voivat näyttää siltä miltä Jumala haluaa. Esimerkiksi miten toimii vaikkapa silloin, kun koulussa on huumoria, joka ei ole järkevää. Että ei mene mukaan siihen, vaan pysyy omalla linjalla ja nauttii siitä, minkä katsoo oikeaksi riippumatta siitä, mitä ympäristö tarjoaa, Elias pohtii.

Aluksi Eliaksella oli tapana lukea viisi lukua Raamattua päivässä. Näin hän luki läpi Uuden testamentin.

– Sitten havaitsin, että se oli vähän turhan orjallista ja lukemisesta saattaa puuttua ilo. Löysäsin vähän, kun halusin lukea sen verran kuin tuntuu hyvältä enkä pakottamalla. Pyrkimyksenä olisi lukea koko ajan reilusti. Ei se ole niinkään se määrä vaan se aika, jonka käyttää Raamatun edessä. Jos on vaikea olo enkä oikein jaksa, luen lohdullisia kohtia kuten Psalmeja 25 ja 27.

Säännöllinen lukeminen vahvistaa

Aino, 14, on kuullut pienestä lähtien Raamatun kertomuksia pyhäkoulussa ja kotona. Kymmenvuotiaana hän sai oman Raamatun ja alkoi sitten Ruttureppu-leirien rohkaisemana lukea sitä läpi merkiten aina lukemansa kohdat Ruttureppu-korttiin.

– Mitä enemmän Raamattua lukee, sitä enemmän sitä huomaa tarvitsevansa. Tuntuu tosi tyhjältä, jos ei lue joka päivä, Aino toteaa.

Tällä hetkellä Aino on mukana Facebook-tapahtumassa nimeltä Raamattuhaaste, jossa luetaan neljä lukua Raamattua päivässä. Määrä on tuntunut hänestä sopivalta.

– Se on tosi paljon innostanut lukemaan; nyt ei koskaan jää lukematta. Vaikka tuntuisi, ettei jaksa lukea eikä ole aikaa, en ole koskaan katunut sitä, että avaan Raamatun, koska siitä saa aina jotain irti.

Aino on huomannut elämässään muutoksen nyt, kun hän on alkanut lukea Raamattua entistä enemmän säännöllisesti.

– Lukemisesta saa aina uutta energiaa, voimaa ja itsevarmuutta. Se on vaikuttanut paljon siihen, miten käännyn pienissäkin asioissa Jumalan puoleen. Pystyn luottamaan enemmän siihen, että Jumala on läsnä ja varjelee, eikä tarvitse pelätä.

Suosikkikohtinaan Aino mainitsee evankeliumit ja psalmit. Erityisesti hänelle on tuonut turvaa Psalmi 23: ”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu…”.

Viime aikoina myös Ainolle on tullut tärkeäksi Jeesuksen lupaus rukousvastauksista (Matt. 7:7-8). Hän kertoo esimerkin rukouksen voimasta kouluympäristössään.

– Olin jäänyt vähän yksin porukasta, eikä aina tuntunut, että pystyisin olemaan oma itseni. Sitten rukoilin sitä tosi pitkään, ja monet rukoilivat minun puolestani. Nyt asia on mennyt parempaan päin ja olen tajunnut, että minulla on tosi hyviäkin ystäviä koulussa. Olen viettänyt heidän kanssaan enemmän aikaa ja pystynyt enemmän olemaan oma itseni.

Uskovana kavereiden keskellä
Aino kertoo, että on haastavaa olla ainoa uskova kaveriporukassa, kun näkemykset ovat niin erilaiset.

– Olen rukoillut, että kaverini pystyisivät ymmärtämään minua ja minä heitä, ja se on auttanut. Muutama kaveri on kiinnostunut uskostani ja väitellytkin. Yksi kaverini, jolla on vakava sydänvika, oli kiinnostunut, ja lupasin hänelle, että rukoilen hänen puolestaan. Hän oli kiitollinen siitä, vaikkei itse uskokaan.

Kun vastaan on tullut vaikea Raamatun kohta, Aino on saanut aina äidiltään selityksen tai vinkin kirjaan, josta on löytynyt vastaus. Hän on myös oppinut, miten monipuolinen kirja Raamattu on.

– Jos on rukousfiilis, on kiva avata Psalmit. Jos haluan oppia uutta tai saada turvaa, avaan evankeliumit. Jos haluan pohtia tosi paljon, voin avata Vanhan testamentin ja lukea ennustuksia Jeesuksesta.

* * * *

Mitä jos Raamattu ei tunnu aukeavan? Nuorten vinkit

Elias: Opettele luottamaan siihen, että Jeesus rakastaa sinua ja haluaa puhutella sinua henkilökohtaisesti Raamatun kautta. Rukoile, että Raamatun sana voisi aueta sinulle, ja opettele vain lepäämään siinä ja hiljentymään sen eteen. Anna sen täyttää ja puhdistaa sinua.

Pauliina: Minulle raamatunlukuopas toimi aikoinaan tosi hyvin, varsinkin jos lukee yksin. Hyvä vinkki on myös hakeutua raamattupiiriin tai lukea porukalla, jolloin voi keskustella ja asiat avautuvat helpommin!

Aino: Kun rukoilee ennen lukemista, että Raamattu avautuisi ja voisi ymmärtää uusia juttuja, se auttaa ja siitä saa oikeasti tosi paljon irti. Alussa se voi olla vaikeaa, mutta kun lukee enemmän, alkaa ymmärtää paremmin.

Haaste: Raamattu läpi vuodessa
OPKOn toiminnassa mukana olevat nuoret ovat perustaneet Facebookiin Raamattuhaaste-nimisen tapahtuman ja ryhmän. Haasteena on lukea Raamattu läpi vuodessa esimerkiksi siten, että joka päivä luetaan keskimäärin kolme lukua Vanhaa Testamenttia ja yksi luku Uutta Testamenttia. Ryhmässä haasteeseen osallistuneet voivat keskustella lukukokemuksistaan ja löydöistään.
 
Kuvat: Story | Sxc/Edududas, Pauliina | Antonia Ström, Elias ja Anni | Sari Nuutinen. 

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

17.-21.7. OPKOn kesäleiri Valkealassa

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 11−21

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Kaksi valtuutusta

Milloin viimeksi aloit katsoa elokuvaa keskeltä tietämättä, mitä siihen mennessä on tapahtunut? Uskonasioiden kanssa käy usein näin. Keskitymme tapahtumiin syntiinlankeemuksesta lunastukseen unohtaen, että stoori alkoi jo ennen niitä. Raamatun kuvaamat luomistapahtumat kertovat suuresta taiteilijasta, joka ei luonut mitään vain siksi, että se on hyödyllistä. ”Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä” (1. Moos. 2:9). Kauneus ja sen tuoma nautinto olivat arvokkaita itsessään. Nämä ovat edelleen läsnä kaikkialla maailmassa – vastasyntyneen lapsen maidon luputuksessa, koiran selkään sataneessa lumihiutaleessa ja poskien punassa ensitreffeillä. ”Kauneus pelastaa maailman”, sanoi venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Godwin "Gody" Otieno
Tanssija putosi Jeesuksen syliin

Kenialainen ammattitanssija Godwin ”Gody” Otieno ahmi Euroopan taidemaailman mahdollisuuksia ja loisti suurilla lavoilla. Hän luopui loisteesta juuri kun nousukiito oli maukkaimmillaan. Jäljellä on Jeesus ja avoin tulevaisuus.

Opetukset

Herätys apostolien malliin

On kiehtovaa ja yllätyksellistä tutustua siihen millainen Jeesus oli. Tarkoitan hänen katsettaan, luonnettaan ja sen sellaista. Ne kertovat meille, millainen Jumala on. Uuden testamentin kertomukset Jeesuksen kohtaamisista ihmisten kanssa tutustuttavat meidät Jeesuksen persoonallisuuteen. ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh.14:9).

Apologianurkka

Luomisen tuskaa

Harva luonnontieteen paradigma aiheuttaa kristittyjen parissa yhtä suurta kiistaa ja hämmennystä kuin evoluutio. Se jakaa uskovat vähintään kolmeen leiriin, jotka suhtautuvat tieteeseen ja Raamattuun eri tavoin.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.