Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Suomalaisessa kulttuurissa on mielenkiintoinen sekakäsitys vapaudesta. Toisaalta täällä on voimissaan ihanne alkukantaisesta metsänihmisestä vapaana vaeltavana salojen sankarina. Kesäisin se pääsee keskiäkäisessä konttorirotassakin irti, kun kesämökillä pienessä huppelissa pilkotaan tylsällä kirveellä halkoja ja uhotaan nuoruuden suuruudenpäivistä, noista ajoista ennen vatsakumpua ja välilevyvaivoja. Tämä mielikuva on surkeasta hupaisuudestaan huolimatta kuitenkin petollisen lähellä todellista vapauden määritelmää. Sitä tulee pitää vähän silmällä, jotta se pysyy syrjäseutujen korpikansan heininä. Toisille taas – pääasiassa kaupunkilaisille – vapaus

TikTok-videoissa muslimisaarnaajat esittävät haasteen kristityille. He lupaavat kääntyä kristityiksi nähdessään yhdenkin Uuden testamentin jakeen, jossa Jeesus sanoo: ”Minä olen Jumala.” Sellaisia jakeita ei tietenkään ole. Liberaaliteologit ja ateistit ovat asiasta yhtä mielissään. Jeesus ja hänen ensimmäiset seuraajansa pitivät häntä vain viisaana ihmisenä tai erityisenä profeettana – mutta eivät toki jumalallisena. Ajatus oli myöhempi hellenistinen keksintö. Itse asiassa asia on päinvastoin: juuri kreikkalaiselle filosofialle Jeesuksen täyden ihmisyyden ja jumaluuden yhteensovittaminen oli haasteellista. Juutalainen käsitys Jumalan identiteetistä ei tuottanut vastaavaa ongelmaa, vaikka

Miten saisit naapurisi tai koulukaverisi vakuuttumaan siitä, että Jeesus elää? Joensuun OPKOn opiskelijatyöntekijä Nooa Saarella on ehdotus.

Kristinuskon tärkeä ominaispiirre on sen ankkuroituminen historiallisiin tositapahtumiin.

Millaisia todisteita Jeesuksen ylösnousemuksen puolesta voidaan esittää? kysyy teologian tohtori Anssi Ollilainen.

Tuoreimman tutkimuksen mukaan 15–24-vuotiaista suomalaisista nuorista miehistä 32 prosenttia sanoo uskovansa Jumalaan. Se on kahta prosenttia vaille yhtä suuri osuus kuin eläkeikäisillä miehillä Suomessa (34%). Ero työikäisten miesten ikäluokkiin nähden on jopa kymmenen prosenttiyksikköä suurempi. Nuorista naisista vain 26 prosenttia vastasi samoin. Se taas on alle puolet eläkeikäisten naisten osuudesta (58%). Miksi juuri nuoret miehet pomppaavat esiin tilastoissa? Tutkijoiden mukaan osa ilmiöstä selittyy sillä, että rippikoulun ja seurakuntanuoriajan läheisyys aiheuttaa yleensä nuorten ikäluokan suuremman uskonnollisuuden. Seurakunnissa on pitkään puhuttu miesvajeesta,