Tämän maailman ruhtinaan joulu

alt=""

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen
kirjeopistoa mukaillen:

Rakas Mali,

Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On jurotettu pikkutunneilla hiljaa nurkassa, käsissä tyhjä arpa ja yön viimeinen drinkki. Näinä päivinä ilman pikkutakkia ja lakerikenkiä voisi toimitusjohtajankin kuvitella lähiöpubin kanta-asiakkaaksi. Muistuta tarpeellisille tahoille, että toilailu ja syrjähypyt ovat kuitenkin laadullisesti eri asia solmiossa ja iltapuvussa, sivistyneissä 24 karaatin räkälöissä.

Pidä huoli siitä, että hiljaa myös ollaan, eritoten Kirotun Kirjan mukaisesta joulusta.

Kerran vuodessa baariin päästetty toimistojen harmaa massa on nyt siis ylilyöntinsä ja muut hutinsa tehnyt. Seuraavaksi on aika hiljentyä joulunaikaan.

Pidä huoli siitä, että hiljaa myös ollaan, eritoten Kirotun Kirjan mukaisesta joulusta. Minään toisena vuodenaikana ehkä juhannusaamua lukuunottamatta ei ole yhtä paljon synnintuntoa liikkeellä. Jouluyön sanoma pikkutunneilla loskan ja ruumiineritteiden keskelle laskeutuvasta Vapahtajasta saisi olosuhteiden vuoksi aivan liikaa kaikupohjaa. Siksi kipujen miehet ja sairausloman tuttavat ympäri adventinaikaisen Suomen tarvitsevat varjelustasi juuri nyt. Kristus on jo nähty kiertelemässä ympäri kuppiloita etsimässä kulmapöytiin kadonneita lampaitaan.

Varaudu tavalliseen tapaasi siihen, että sormistasi liukenee joitakin potilaita kirkkorakennuksien sisään. Tällöin on todella tärkeää, että jouluhartauksien saarnaajat kokevat suuria kiusauksia olla suututtamatta seurakuntaa hengellisellä puheella. Joulunodotus olkoon siksi jälleen vain ja ainoastaan lumihiutaleiden ja tunnelmoinnin aikaa. Ei paaston ja katumuksen, ei liioin evankeliumin aikaa. Kodeissa tahdon nähdä puurokauhoittain punaisia kuonoja, pukkeja, paketteja, tonttuja, ruokaa ja ähkyä. Sinänsä harmittomat juhlimisen tavat ja yletön juhlinnan määrä raivatkoon tieltään itse juhlakalun. Tahdon nähdä Vihollisen sotureita närkästymässä joulun maallistumisesta ja kritisoimassa nykymaailman menoa. En tahdo nähdä yhtäkään heistä lihaksitullutta luojaansa kumartamassa.

Luotan joulun sinun käsiisi.

Hellä setäsi,
Pora

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin
Seurakuntalainen-verkkolehdessä.

Miikka Niiranen
Kansanlähetysopiston
Apologialinjan vastaava

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

17.-21.7. OPKOn kesäleiri Valkealassa

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 11−21

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Herätyksen ikävä sulattaa sydämet yhteen

OPKO vietti iloisia 60-vuotisjuhliaan elokuun puolessa välissä Enä-Sepässä Vihdin Ojakkalassa. Nuorisojärjestön syntymäpäivistä tekivät ikimuistoisen pitkienkin matkojen takaa saapuneet ystävät neljästä sukupolvesta. Unkarilaisen sosiologin Karl Mannheimin mukaan jokaisella sukupolvella on omien ikätovereittensa kanssa jaettuja avainkokemuksia.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Polvirukoukset sytyttävät Lappeenrannassa

Soluasunnossa Skinnarilan kampuksella on ovi, jonka takana käydään maailman tärkeintä taistelua. Lappeenrannan uudella opiskelijatyöntekijällä Otto Oikarisella on huoneessaan rukousseinä, jonka eteen hän polvistuu pyytämään kaupunkiin opiskelijaherätystä.

Opetukset

Herätys apostolien malliin

On kiehtovaa ja yllätyksellistä tutustua siihen millainen Jeesus oli. Tarkoitan hänen katsettaan, luonnettaan ja sen sellaista. Ne kertovat meille, millainen Jumala on. Uuden testamentin kertomukset Jeesuksen kohtaamisista ihmisten kanssa tutustuttavat meidät Jeesuksen persoonallisuuteen. ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh.14:9).

Apologianurkka

Kuka pelkää multiversumia?

Edellisessä numerossa kerroin, että kosmoksen perusrakenteissa on kymmeniä piirteitä, jotka vaikuttavat vahvasti olevan tarkan ja tietoisen hienosäädön tulosta. Sen enempää välttämättömyys kuin sattumakaan eivät tarjoa niille riittävää selitystä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.