Kristinuskon vastaus länsimaiseen sekularisaatioon

alt=""
Kristinuskon asema yhteiskunnassa on muuttunut koko historiansa ajan. Länsimainen kulttuuri rakentuu kristillisten arvojen ja ihmiskäsityksen pohjalle, mutta tämä on Suomessa ja Euroopassa laajalti unohdettu, kirjoittaa lääketieteen opiskelija Marko Varvikko.

Vielä 1900-luvun lopulla kristilliset arvot näkyivät vahvasti kouluissa, ihmisten tavoissa, puheissa sekä ajatuksissa. Vanhemmat opettivat lapsilleen iltarukouksen, sunnuntaisin käytiin kirkossa ja koulussakin laulettiin virsiä. Nämä tavat olivat erottamaton osa miltei jokaisen ihmisen arkipäiväistä elämää.

Nykyisin kaikki kristinuskoon viittaava pyritään riisumaan pois. Vedotaan siihen, ettei kukaan vain loukkaantuisi. Akateemisissa piireissä tieteentekijän ei ole soveliasta puhua Jumalasta tai uskosta. Kristinuskoa ja sen arvoja syytetään vanhanaikaisiksi, ja Raamattu on vain patriarkaalista systemaattista sortoa tukeva kirja. Ihminen ei enää koe tarvitsevansa Jumalaa yltäkylläisyyden keskellä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Modernin kristinuskon ongelma länsimaissa ei ole se, etteivät hengelliset asiat ja elämän tarkoituksen etsiminen kiinnostaisi ihmisiä. Uushengellisyys ja mystiikka leviävät tehokkaasti. Tämä osoittaa vahvasti siihen suuntaan, ettei ihmisen kaipuu Luojansa puoleen ole kadonnut mihinkään.

Monella on kristinuskosta laitosmainen kuva. Kirkossa käy sunnuntaisin muutama mummo, eivätkä tilaisuuksiin tulevat ihmiset juuri tunne toisiaan. Seurakunnat keskittyvät toiminnan järjestämiseen ja jäsenten kalasteluun. Usko sen sijaan jätetään jokaisen henkilökohtaiseksi asiaksi, jota ei ole tarpeen tuputtaa muille, ettei vain kukaan loukkaisi ketään. Usko Jeesukseen ei näytä sisältävän kutsua tehtävään, jonka Jeesus antoi meille.

Mutta mitä sanoo Raamattu? Jeesus lähettää opetuslapsensa kuin lampaat susien keskelle, ilman laukkua, saati sauvaa. Mutta Jeesus ei kuitenkaan lähetä heitä tyhjin käsin: Hän antaa opetuslapsilleen oikeuden ja Pyhän Hengen voiman tehdä ihmetekoja (Matt. 10:8). Meitä ei ole kutsuttu pitämään uskoamme piilossa, kuten ei lamppuakaan saa laittaa vakan alle (Matt. 5:14–15). Jeesus kutsuu meitä hengelliseen taisteluun, josta selviämme vain olemalla tiiviissä yhteydessä Häneen sekä toisiin kristittyihin. Parhaiten meitä yhdistää yhteinen missio, kaikkien maailman kansojen opetuslapseuttaminen.

Usko Jeesukseen ei leviä ylläpitämällä tapoja, jotka eivät tarjoa ihmisille vastauksia elämän merkityksestä ja tehtävästä. Meidän tulee pitää arvossa Raamatun sanaa, kulkea rukoillen ja jakaa rohkeasti kokemuksiamme Jeesuksesta. Tällä tavoin uskovat tulee varustaa, ja se tulee tehdä henkilökohtaisesti.

Ihmisten reaktiot vaihtelevat, ja joudumme kestämään monia koettelemuksia. Joukossa on myös aina niitä, jotka ovat Jumalan valmistelemia ja kenties vain yhden askeleen päässä uskoon tulemisesta. Emme löydä näitä ihmisiä, jos piilotamme uskomme. Kohdatessaan Jumalan rakkauden, ihmiset reagoivat siihen aina jotenkin. Meitä kristittyjä kutsutaan istuttamaan, kastelemaan ja luottamaan siihen, että Jumala antaa kasvun (1. Kor. 3:6).

Marko Varvikko
lääketieteen opiskelija,
Kuopion OPKOn hallituksen jäsen

Juttu on julkaistu Arkin numerossa 3/2022. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

17.-21.7. OPKOn kesäleiri Valkealassa

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 11−21

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Kaksi valtuutusta

Milloin viimeksi aloit katsoa elokuvaa keskeltä tietämättä, mitä siihen mennessä on tapahtunut? Uskonasioiden kanssa käy usein näin. Keskitymme tapahtumiin syntiinlankeemuksesta lunastukseen unohtaen, että stoori alkoi jo ennen niitä. Raamatun kuvaamat luomistapahtumat kertovat suuresta taiteilijasta, joka ei luonut mitään vain siksi, että se on hyödyllistä. ”Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä” (1. Moos. 2:9). Kauneus ja sen tuoma nautinto olivat arvokkaita itsessään. Nämä ovat edelleen läsnä kaikkialla maailmassa – vastasyntyneen lapsen maidon luputuksessa, koiran selkään sataneessa lumihiutaleessa ja poskien punassa ensitreffeillä. ”Kauneus pelastaa maailman”, sanoi venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Godwin "Gody" Otieno
Tanssija putosi Jeesuksen syliin

Kenialainen ammattitanssija Godwin ”Gody” Otieno ahmi Euroopan taidemaailman mahdollisuuksia ja loisti suurilla lavoilla. Hän luopui loisteesta juuri kun nousukiito oli maukkaimmillaan. Jäljellä on Jeesus ja avoin tulevaisuus.

Opetukset

Herätys apostolien malliin

On kiehtovaa ja yllätyksellistä tutustua siihen millainen Jeesus oli. Tarkoitan hänen katsettaan, luonnettaan ja sen sellaista. Ne kertovat meille, millainen Jumala on. Uuden testamentin kertomukset Jeesuksen kohtaamisista ihmisten kanssa tutustuttavat meidät Jeesuksen persoonallisuuteen. ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh.14:9).

Apologianurkka

Luomisen tuskaa

Harva luonnontieteen paradigma aiheuttaa kristittyjen parissa yhtä suurta kiistaa ja hämmennystä kuin evoluutio. Se jakaa uskovat vähintään kolmeen leiriin, jotka suhtautuvat tieteeseen ja Raamattuun eri tavoin.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.