”OPKO kasvattaa vastuunkantoon”

eliatampere_cmyk

Kuka olet?

Olen Elias, ikää 21 vuotta. Olen Hyvinkään hoodeilta kotoisin. Opiskelen nyt toista vuotta Tampereen yliopistossa pääaineena matematiikka. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan valmistun opettajaksi tietotekniikka sivuaineena. Koodaushan on osa uutta peruskoulun opetussuunnitelmaa, joka astuu voimaan tämän vuoden syksyllä. Toisaalta pidän silmät auki myös monille muillekin aloille; ei ole ollenkaan kiveen hakattu, että minusta tulisi juuri täysipäiväinen opettaja.

Miten päädyit mukaan OPKOn toimintaan?

Kun muutin Tampereelle, minulla ei ollut oikein koskaan ollut varsinaista seurakuntayhteyttä, vaikka olin pitkään yrittänyt etsiä sellaista Hyvinkäällä. Olin käynyt usein messussa ja muissakin seurakunnan tilaisuuksissa, mutta mistään ei löytynyt oman ikäistä porukkaa.

Päätin sitten uuteen kaupunkiin tullessani perin pohjin selvittää, mikä on homman nimi: eikö koko Suomessa ole nuoria aikuisia touhuamassa seurakunnassa?

 
Kävin varmaan kaikissa mahdollisissa nuorten aikuisten toiminnoissa mitä Tampereelta löytyi, ja OPKO muodostui pikkuhiljaa ”kotipesäksi”. Siihen olin ekana tutustunut, ja päätin pitää siitä kiinni.

Mihin toimintaan olet osallistunut?

Olen ollut mukana monin tavoin; osallistunut leireille ja tulevien iltojen suunnitteluun, alustanut opiskelijaillan aiheen ja esittänyt joulupukkia kansainvälisessä pikkujoulujuhlassa.

Mitä OPKO on antanut sinulle?

Hyviä ystäviä ja turvallisen, luotettavan paikan kasvaa. Olen erityisesti kiitollinen siitä, miten opiskelijatyöntekijämme Topi Viitasalo kohtelee meitä opiskelijoita. Topi tsemppaa taitavasti eteenpäin kaikilla elämän osa-alueilla, ei pelkästään seurakuntaan liittyvissä askareissa.

Myöskin OPKOsta liikkeelle ponnistaen parin mutkan kautta päädyin projektipäälliköksi tapahtumaan nimeltä Yhden illan juttu. Sain paljon vastuuta ja pääsin kokeilemaan tietyllä tapaa tuottajana toimimista, mikä on yksi minua kiehtova ammatti.

Mitä harrastat?

Harrastukseni ovat pienestä pitäen olleet liikuntapainotteisia. Viime vuosina parkour on muodostunut päälajiksi. Kiinnostuksen kohteita on tosi vaikea rajata, tuntuu että minua kiinnostaa ihan kaikki mahdollinen! Tykkään tutustua erilaisiin ihmisiin ja kokeilla myös heidän harrastuksiaan. Lopputuloksena on tosi usein se, että päädymme puhumaan siitä, kuinka muitakin voisi innostaa harrastamaan.

Mistä unelmoit?

Unelmoin siitä, että joku päivä mulla olisi perhe ja oma talo, ja että matkan varrella voisin tuoda hyvää muidenkin ihmisten elämään – arkipäivän tilanteiden lisäksi ehkä juuri sen tuottamisen kautta. En oikein tiedä mitä kaikkea haluaisin tuottaa, mutta tykkään siitä ja olen parin tapahtuman lisäksi mm. tehnyt videoita Youtubeen ja Facebookiin.

Mikä Raamatun kohta on erityisesti puhutellut viime aikoina?

Matt. 6:25-34. Se muistuttaa siitä, että juuri tänä päivänä kannattaa elää täysillä ja luottaa Jumalaan. ”Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa?”
 
Teksti: Sari Nuutinen
Eliaksen parkour-videoita voit katsella tästä.
Artikkeli on julkaistu Arkki-lehden numerossa 1/2016. Tilaa Arkki ilmaiseksi kotiin.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

15.−19.4. Unlocking Life, Helsinki Mission Week

Veritas Forumit: 
Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.