Radikaali ja lempeä johtajuuskoulu porautuu minuuden ytimeen

Maanmuuttajat-johtamiskoulun osallistujia.
Maanmuuttajat-johtamiskoulu haastaa perinteistä käsitystä johtajuudesta. Täällä rohkaistaan johtamaan omana itsenään. Jotta tämä voi tapahtua, itseen on tutustuttava perin pohjin.

Maanmuuttajat-johtamiskoulussa on vuorossa muutosjohtamisen viikonloppu, kun pistäydyn tutustumassa sen toimintaan. Lähitapaaminen pidetään historiallisessa kartanomiljöössä Perheniemen opistolla Iitissä.

Johtajat liikuttavat maailmaa, ja siksi on tärkeää kouluttaa kristittyjä johtajia, OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen toteaa. Tämä ei ole yksi johtajuuskoulu monien joukossa, vaan pikemminkin prosessi.

– Tietoa maailmassa riittää. Joku voi käyttää elämänsä kuunnellen opetuksia YouTubesta. Me emme halua pelkästään jakaa informaatiota. Näemme, että prosessointi ja reflektointi on myös tärkeää, Miettinen kiteyttää.

Jouni Veltheimin kuva.

Maanmuuttajat-johtamiskoulu on rohkaissut luokanopettaja Jouni Veltheimiä olemaan utelias elämäänsä ja kutsumustaan kohtaan.

Perheniemen vanhan päärakennuksen vieressä on uusi rakennus, jonka salista kuuluu iloista puhetta. Opiskelukaverit kohtaavat pitkästä aikaa. Vuoden mittainen koulutus järjestetään periodeina, joissa lähi- ja itsenäisen opiskelun jaksot vuorottelevat.

Paikalla on miehiä sekä naisia, silmämääräisesti arvioiden noin 30–60-vuotiaita. He ovat täällä, koska he haluavat kehittää johtajuuttaan ja kirkastaa kutsumustaan. Päivän ohjelmaan kuuluu työ- ja organisaatiopsykologiaa, ryhmäkeskusteluja, rukousta, kirjojen lukukokemusten jakamista sekä ruokaa ja nyyttärit.

Aloitamme hartaudella, jonka jälkeen ryhmän opiskelija Jouni Veltheim on lupautunut kertomaan, mitä hän on oppinut vastikään valmistuneiden työ- ja organisaatiopsykologian opintojen parissa.

Omista lähtökohdista liikkeelle

Jouni Veltheim kertoo myöhemmin kahden kesken, että hän on saanut paljon erityisesti muutoksenohjaaja Juha Parkkisen valmentavan johtamisen mallista.

– Juha opettaa lähestymään johtamisen kysymyksiä palvelemisen näkökulmasta. Se on ollut ainutlaatuista, Jouni kehuu.

Jotta johtaja voi palvella, hänen on uskallettava kohdata todellisuus itsestä ja maailmasta.

– Täällä on kannustettu tähän lempeästi. Koulutuksessa tavoitteet ja ihanteet ovat korkealla, mutta lähestymistapa on realistinen, Jouni pohtii.

Hän sai ison oivalluksen Henry Nouwenin kolmen hengellisen elämän lainalaisuuden äärellä. Lainalaisuudet liittyvät yksinäisyyteen, yhteisöön ja palveluun.

– Tästä lähti isoja prosesseja liikkeelle. Tunnistin Jumalaa kohtaan tuntemiani tunteita. Tämä oli aiemmin jäänyt taka-alalle.

Jounilla on pääkouluttajille sanottavaa.

– Arvostan sitä, miten Juha, Jussi ja Taneli ovat itse altistaneet itsensä prosessille. He haluavat itse aidosti oppia ja kasvaa. Sitä kautta he näyttävät mallia.

Kolmas pääkouluttaja Taneli Skyttä toimii Lähetysyhdistys Kylväjän diasporatyön erityisasiantuntijana.

Rohkeasti omalla tavalla

Alakerran kahvipöydästä kuuluu puhetta ja naurua. Istun pöytään, jossa on edellisvuoden alumneja. Heidät on kutsuttu tapaamaan uuden vuosikurssin opiskelijoita. Mitä heille on jäänyt käteen, mikä on muuttunut?

Graafinen suunnittelija ja kuvittaja Satu Sinikumpu kertoo lähteneensä opiskelemaan yliopistoon.

– En olisi muuten uskaltanut lähteä ja kantaa vastuuta. Tuntuu hienolta kirjoittaa ansioluetteloon johtamiskoulu, Satu hymyilee ja nauraa.

Hän on saanut myös johtajuuteensa rohkeutta.

– Olen taiteilija, ja helposti voi ajatella, että pitää olla joku insinööri johtaakseen. Täällä rohkaistiin, että jokainen saa johtaa omalla paikallaan.

Sirkku Chambersin kuva.

– Spontaanina ihmisenä minua puhutteli Elämän rytmit -opetusvideo. Kuuntelin sen työmatkallani varmaan 20 kertaa. Se auttoi ymmärtämään, miten pitää hengellisyyttä yllä, toteaa opettaja Sirkku Chambers.

Historian opiskelija Antti Toivoselle koulutuksen parasta antia on ollut opiskelijoiden yhteisö. Se pitää vieläkin säännöllisesti yhteyttä.

Koko koulutus oli Antille elämää mullistava.

– Koulutus on vahvistanut käsitystä, että on ok johtaa omalla tavalla. Ei tarvitse epäröidä.

Kirjanpitäjä Maarit Munne jatkaa.

– Olen ollut 15 vuotta hyllyllä kutsumuksesta ja johtajuudesta. Jumala on alkanut nostaa minua siihen, mihin kuulun, Maarit kertoo innostuneesti.

– Olen saanut niin paljon rohkaisua, että mietin, onko tämä jo laitonta, mutta olen tarvinnut kaiken. Kykyni kantaa vastuuta ja haluni johtaa ovat alkaneet vahvistua.

Kansainvälisessä yhteiskristillisessä lähetysjärjestössä työskentelevä Jaana kertoo, että koulutus auttoi häntä ymmärtämään vahvuuksiaan. Tässä auttoi Strengthfinder-testi.

– Oivalsin, että en voi jyrätä toisia. Minun pitää hallita vahvuuksiani, Jaana kiteyttää.

Minun tarina vahvistaa identiteettiä

Kahvitauon jälkeen penkit on asetettu salissa rinkiin. Kuuntelemme hiljaa, kun yksi opiskelijoista sanoittaa elämänsä käännekohtia. Tämän jälkeen esitämme kysymyksiä ja sen jälkeen teemme hänestä myönteisiä huomioita.

Puhuttelevan session päätteeksi nappaan kaksi kouluttajista puheilleni. Haluan tietää, mitä tässä tapahtui.

– Jokainen opiskelija saa jakaa elämäntarinansa, hän saa tulla näkyväksi. Jaamme huomioita, jotka voivat palvella elämässä ja palvelutehtävässä, Jussi Miettinen avaa.

Juha Parkkinen jatkaa kuvailemalla, miten MyStory-työtapa auttaa hahmottamaan kokonaisidentiteettiä. Ihminen saa puhua vapaasti siitä, mikä on hänelle merkityksellistä. Kun turvalliset ihmiset kuuntelevat ja toimivat peilinä, identiteetti kehittyy. Maanmuuttajat-koulutuksen yhteydessä tämä tarkoittaa johtajan identiteetin ja erilaisten lahjakkuuksien hahmottamista.

– Tarinalla on myös itseisarvo, mutta se palvelee myös johtajuuden omakohtaista näkyväksi tekemistä. Kokonaisidentiteetti ei ole koskaan irrallinen saareke johtajuudesta.

Maanmuuttajat-osallistujia.

MyStory-työskentely mahdollistaa jokaisen opiskelijan elämäntarinan jakamisen.

Jussin mukaan kutsumuksesta puhuttaessa voi tapahtua kolme asiaa. Ihminen voi todeta olevansa oikealla paikalla ja saada siihen vahvistusta ja rohkaisua. Hän voi myös todeta olevansa oikealla paikalla, mutta voi olla esimerkiksi tarpeen muuttaa työskentelytapoja. Kolmanneksi koko kutsumus voi mennä remonttiin. Joku saattaa havahtua siihen, että hän on kokonaan väärässä työssä.

– Voi tulla ymmärrys, että oma lahjakkuus ja Jumalan kutsu ovatkin jotain aivan muuta.

Tähtäimessä muutos ja reflektio

Johtamiskoulutuksia on ollut pitkään, myös kristillisellä puolella. Poikkeaako tämä jotenkin muista, pohdin. No, kouluttajat, miksi Maanmuuttajat on järjestetty?

Jussi Miettisen oman kokemuksen johtajakoulutukset ovat usein teoriakeskeisiä. Niissä voi saada pinon materiaalia luettavakseen, mutta se ei välttämättä tue syvällistä oppimista ja muutosta. Maanmuuttajissa on pyritty reflektoivaan ja hengelliseen otteeseen. Hän ei tiedä, että tämänkaltaista koulutusta olisi muualla.

Juha Parkkisen mukaan tarvitsemme nuoren sukupolven johtajia, joilla on kyky synnyttää rohkeasti ja radikaalisti uutta. Länsimainen kristillisyys on sellaisessa tilassa, että ei ole muuta vaihtoehtoa.

Teksti ja kuvat: Ilkka Kontturi. Kirjoitus on julkaistu Arkin numerossa 2/2023. Tilaa Arkki ilmaiseksi

 

Maanmuuttajat-johtamiskoulun kolmas vuosikurssi alkaa 12.1.24. Haku on auki. Lisätietoja osoitteessa: maanmuuttajat.fi. Koulutuksen järjestävät Perheniemen opisto, Lähetysyhdistys Kylväjä ja OPKO.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

OPKOn 60-vuotisjuhlallisuudet

23.−26.3. Passiodraama-esitykset: Helsinki, Kirkkonummi

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Opkonkokoinen aukko

Hurraa! OPKO täyttää tänä vuonna pyöreät 60 vuotta. Juhlinta käynnistyy loppiaisviikonvaihteessa ja jatkuu läpi vuoden erilaisissa alueellisissa syntymäpäivätilaisuuksissa. Tervetuloa mukaan! Juhlien sankareita olemme me kaikki OPKOn jäsenet ja toiminnassa mukana olevat. Jokainen järjestö tai yhdistys koostuu ihmisistä, joita ilman ei olisi olemassa kuin kuoret. Nyt on meidän aikamme loistaa!

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Kuvassa Maria Magdalenaa näytellyt Päivi Toikka, taustalla kuorolaisia. Tämän jutun Passiodraama-kuvat ovat todennäköisesti vuodelta 1980. Kuva: Tytti Issakaisen arkisto
Tytti Issakainen teki Passiodraaman 21-vuotiaana

– Luin lehdestä Jesus Christ Superstar -musikaalista. Siitä lähti liikkeelle ajatus näytelmästä pääsiäisajan tapahtumista, kertoo entisen Ylioppilaslähetyksen aktiivi Tytti Issakainen.

Opetukset

Tulevaisuus ja toivo tänäänkin.

Tulevaisuus ja toivo, tänäänkin

Jeremian kirjan luvussa 29 Jumala lupaa tulevaisuuden ja toivon Häntä vastaan rikkoneelle kansalle. Tulevaisuus ja toivo on edelleen Jumalan puoleen kääntymisessä. Se avautuu meille Jeesuksen kautta.

Apologianurkka
alt=""

Oppi, tuo vanha neuvostoauto

Kun maailmaa luotiin, se tehtiin koostuvaksi erillisistä osasista, jotka sopivat yhteen. Meidän aikaansaannoksemme oli iskeä kiilaa osasten väliin tai toisaalta liudentaa kaikki erot osasten välillä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.