Armo suojelee mielenterveyttä

jussimiettinen_arkki_0

Mahtavat lapsemme ja nuoremme ovat jälleen palanneet ahkeroimaan koulunpenkeille ja luentosaleihin. Suurin osa heistä voi hyvin ja tulee varmasti pärjäämään elämässä. Emme silti saa unohtaa, että erilaisista mielenterveyden ongelmista kärsivien nuorten määrä jatkaa kasvuaan.

Maailman nuorista joka viides kärsii jonkinasteisesta mielenterveyden ongelmasta, kertoo YK. Suomen luvut ovat samaa luokkaa. Lasten ja nuorten ahdistusta aiheuttavat muun muassa aikuisten stressaantuneisuus ja negatiivisuus sekä lasten keskuudessa yleistynyt pornon katselu. Tällaisia havaintoja on tehnyt ainakin Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen, joka kertoi aiheesta taannoisessa Uusi Suomi -lehden haastattelussa.

Nuorten ahdistus on yhteiskuntamme suorituskeskeisten arvojen kääntöpuoli. Suorituskeskeisyys on tunkeutunut niin syvälle yhteisöihimme ja suhteisiimme, että meidän on vaikea edes huomata sitä. Tiedämme, että kun ihmisen arvo mitataan tuottavuuden perusteella, hännänhuipuksi jäävät vanhukset, vammaiset, työttömät ja syrjäytyneet. Esimerkiksi äidille, joka haluaa synnyttää vammaisen lapsen, suositellaan raskauden keskeyttämistä, koska vammaiset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Kristillisen ihmiskuvan mukaan kaikki ihmiset ovat kuitenkin yhtä arvokkaita. Jos yhteiskunnan arvot eivät perustu tällaiseen ihmiskuvaan, suorittamisen ja suoriutumisen paine syö jollakin tavalla ja jossakin vaiheessa meitä kaikkia.

Ihmisen käsitys itsestään rakentuu joko suoritusten tai rakkauden varaan. Suoritusidentiteetti perustuu siihen, mitä voin saada aikaan. Onnistumisella haluan ostaa paikan auringossa ja lunastaa oman ja toisten hyväksynnän. Suoritusidentiteetin perusta on omissa ominaisuuksissani. Siksi suoritusidentiteetti johtaa joko ylpeyteen tai epäonnistumiseen.

Rakkausidentiteetti on sen sijaan aivan toista maata. Se ei ammenna voimaansa siitä, mitä teen tai jätän tekemättä. Rakkausidentiteetti ei kutsu minua vertailemaan itseäni toisiin, niihin, jotka saavat aikaan enemmän tai vähemmän kuin minä.

Rakkausidentiteetti ei itse asiassa kerro ihmisestä itsestään vaan ympäristöstä, jossa hän elää. Jos yhteisö ei ole rakastava, jää ihmiselle usein vaihtoehdoksi vain suorittamisen oravanpyörä. Jos taas yhteisö rakastaa ehdoitta, tulee suorittamisesta vain este päästä yhteisöön sisälle.

Suoritusidentiteetti ajaa ihmiskeskeisyyteen. Rakkausidentiteetti puolestaan vapauttaa voimavaroja, kun energiaa ei enää kulu niin paljon itsen tarkkailuun ja omien sisäisten vaatimusten täyttämiseen.

Tämän Arkin teemana on armo. Jumalan meitä kohtaan Kristuksen ristinkuolemassa osoittama täydellinen syntien anteeksiantamus ja hyväksyntä edustaa suurinta mahdollista vastakulttuuria. Armo ei ole tästä maailmasta.

Siellä, missä puhutaan armosta ja osoitetaan sitä, tehdään iankaikkisen hyvän lisäksi myös ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. On hyvä rukoilla, että seurakuntien ja kristillisten järjestöjen piirissä elävät lapset, nuoret ja nuoret aikuiset saavat kokea rakastavaa yhteisöllisyyttä. Sellaisen keskellä kasvaminen vapauttaa elämään täysillä Jumalan kunniaksi, lähimmäisiä palvellen.

Jussi Miettinen, OPKOn pääsihteeri

Teksti on julkaistu Arkki-lehdessä 3/2014.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

OPKOn 60-vuotisjuhlallisuudet

23.−26.3. Passiodraama-esitykset: Helsinki, Kirkkonummi

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Opkonkokoinen aukko

Hurraa! OPKO täyttää tänä vuonna pyöreät 60 vuotta. Juhlinta käynnistyy loppiaisviikonvaihteessa ja jatkuu läpi vuoden erilaisissa alueellisissa syntymäpäivätilaisuuksissa. Tervetuloa mukaan! Juhlien sankareita olemme me kaikki OPKOn jäsenet ja toiminnassa mukana olevat. Jokainen järjestö tai yhdistys koostuu ihmisistä, joita ilman ei olisi olemassa kuin kuoret. Nyt on meidän aikamme loistaa!

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Kuvassa Maria Magdalenaa näytellyt Päivi Toikka, taustalla kuorolaisia. Tämän jutun Passiodraama-kuvat ovat todennäköisesti vuodelta 1980. Kuva: Tytti Issakaisen arkisto
Tytti Issakainen teki Passiodraaman 21-vuotiaana

– Luin lehdestä Jesus Christ Superstar -musikaalista. Siitä lähti liikkeelle ajatus näytelmästä pääsiäisajan tapahtumista, kertoo entisen Ylioppilaslähetyksen aktiivi Tytti Issakainen.

Opetukset

Tulevaisuus ja toivo tänäänkin.

Tulevaisuus ja toivo, tänäänkin

Jeremian kirjan luvussa 29 Jumala lupaa tulevaisuuden ja toivon Häntä vastaan rikkoneelle kansalle. Tulevaisuus ja toivo on edelleen Jumalan puoleen kääntymisessä. Se avautuu meille Jeesuksen kautta.

Apologianurkka
alt=""

Oppi, tuo vanha neuvostoauto

Kun maailmaa luotiin, se tehtiin koostuvaksi erillisistä osasista, jotka sopivat yhteen. Meidän aikaansaannoksemme oli iskeä kiilaa osasten väliin tai toisaalta liudentaa kaikki erot osasten välillä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.