Monet tämän päivän nuorista tekevät elämänsä aikana jopa viisi uranvaihtoa. He eivät siis ainoastaan vaihda työpaikkaa, vaan aloittavat kokonaan uudella alalla. Uudelleen suuntautumiseen vaikuttavat esimerkiksi automaatio ja robotiikka, joiden vuoksi monet työpaikat katoavat. Joissakin maissa jopa puolet kaikesta työvoimasta tulisi kouluttaa uudelleen vuoteen 2030 mennessä.
Uravalintaan liittyy monenlaisia paineita. Niistä vähäisin ei ole kiusaus mitata omaa arvoa sillä, kuinka paljon muut arvostavat alaa ja mitä palkkakuitissa lukee. Joskus uravalintaan vaikuttavat liikaa vanhempien ja sukulaisten odotukset. Jotkut haluavat työmaailmassa toteuttaa itseään niin paljon, että he surffaavat työpaikasta toiseen eivätkä pysty sitoutumaan.
Koulujen opinto-ohjaajat tekevät tärkeää työtä. He auttavat nuoria tunnistamaan lahjakkuuttaan, intohimojaan ja tukevat näin nuorta tekemään viisaita ja itsenäisiä opiskelu- ja uravalintoja. Myös seurakuntien ja kristillisten järjestöjen työntekijöiden tulisi puhua aiheesta rohkeasti Raamatusta nousevan ihmiskäsityksen pohjalta.
Kristinusko antaa uravalintaan ja oman elämän merkityksen kokemiseen paljon aineksia. Tähän liittyy sana kutsumus (vokaatio), jota tämä lehti käsittelee.
Martti Luther opetti, että jokainen kastettu ja Jeesukseen turvautuva kristitty saa kokea elämänsä merkitykselliseksi uskon kautta, ilman tekoja. Tämä oli mullistavaa. Luther painotti, että kristityn elämässä kaikki on kutsumusta, Jumalan ja lähimmäisten palvelemista. Esimerkiksi opiskelijan tärkeä kutsumus on suorittaa opintonsa mahdollisimman hyvin ja tuoda näin Jumalalle kunniaa. Samaan aikaan hänellä on monia muitakin kutsumuksia.
Lavea kutsumuskäsitys voi kuitenkin pahimmillaan johtaa siihen, että emme ota riittävän vakavasti omaa ainutlaatuisuuttamme. Tai väsymme palvelemaan, koska koemme, että meidän pitäisi olla mukana kaikessa. Olemme kaikki Jumalan kuvia, mutta emme samanlaisia. Jokainen on valmistettu muotilla, jolla tehdään yksi ainoa kappale. Jumala ei harjoita sarjatuotantoa. Jokaisella meistä on yksilöllinen persoona, lahjakkuus, luonteenpiirteet – ja tehtävät. Olipa ammattimme mikä tahansa, kukaan ei ole seurakunnassakaan vain passiivinen penkinkuluttaja. Jokaisella on kutsumus rakentaa myös Jumalan seurakuntaa ja olla mukana itseä suuremmassa suunnitelmassa.
Koska seurakuntiin ja kristillisiin järjestöihin palkataan ensimmäiset kutsumusneuvojat?
Jussi Miettinen
OPKOn pääsihteeri
Juttu on julkaistu Arkin numerossa 1/2022. Tilaa Arkki ilmaiseksi
