Tuikkuina työpaikalla

Kutsumustietoinen elämä alkaa Jumalan rakkauden vastaanottamisesta. Rakkaus synnyttää halun etsiä Jumalan kunniaa myös työpaikalla, sanoo IFESissä työelämään siirtyvien nuorten aikuisten parissa työskentelevä Tim Vickers.

Enä-Sepässä on viime vuosina bongattu harvinaisuus. Keski-ikäinen britti on pulahdellut siellä avantoon ja vielä hymyssä suin. Hän on OPKOn kansainvälisen kattojärjestön IFESin Graduate Impactin johtaja Tim Vickers. Hän matkustelee eri puolilla maailmaa vahvistamassa työelämään siirtyneiden entisten opiskelijoiden identiteettiä ja kutsumusta.

Kun on aika siirtyä työelämään, moni aktiivisesti kristillisessä opiskelijajärjestössä mukana ollut nuori aikuinen tulee imaistuksi työn ja perhe-elämän pyörteisiin. Jos hän ei löydä elävää seurakuntayhteyttä, jossa identiteetti kristittynä voi jatkaa kypsymistään, muut identiteetit ottavat vähitellen tämän paikan. Jotta näin ei kävisi, IFES pyörittää ohjelmaa nimeltä Cross-Current.

Suomessa asian äärelle kokoonnuttiin ensimmäisen kerran syksyllä 2017. Opintonsa päättäneitä ja loppusuoralla olevia kutsuttiin mentorointiryhmään, joka sai nimekseen ”Kristittynä työelämässä”. Tarjolla oli valmennusta ja vertaistukea kuutena viikonloppuna kolmen vuoden ajan. Ryhmässä syvennettiin ymmärrystä siitä, kuinka kristillinen maailmankuva voi hedelmöittää ajattelua, asenteita ja toimintaa työpaikoilla.

Harjaannusta hyveisiin

Tim Vickers on kulkenut mielenkiintoisen polun nykyisiin tehtäviinsä. Nuorena hän opiskeli maanmittaajaksi ja työskenteli sitten 10 vuotta kiinteistökaupan parissa Lontoossa ja Varsovassa.

– Autoin asiakkaitani kymmenien miljoonien puntien arvoisissa sijoituskaupoissa. Välillä työ oli hauskaa ja välillä kaikkea muuta.

Vickers palasi koulunpenkille opiskelemaan muun muassa eksegetiikkaa ja raamatunopettamista. Maisterin tutkinto tuli lopulta kristillisestä etiikasta. Viimeiset parikymmentä vuotta hän on työskennellyt IFESissä opiskeluista valmistuneiden parissa.

Jumalan kirkastaminen tarkoittaa esimerkiksi rehellisyyttä, tasa-arvoisuutta, anteliaisuutta ja ahkeruutta.

Kristuksen luonteenlaadusta hän nostaa mielellään esille palvelemisen, rakkauden, rehellisyyden, anteliaisuuden ja nöyryyden.

– Pohdimme, kuinka nämä ominaisuudet sopivat kuvaamme Jumalasta. Sitten mietimme, mikä estää meitä elämästä näiden hyveiden mukaista elämää työpaikoillamme. Lopuksi autamme toisiamme oivaltamaan muutoksen mahdollisuuksia ja ottamaan myös askeleita kohti muutosta.

Vickers kertoo, että tausta kaikelle tälle on kaipaus ajatella, toimia ja puhua enemmän niin kuin Jeesus ajatteli, toimi ja puhui.

Tim Vickersin kutsumus on opettaa Raamattua niin, että etusijalla on tekstin sanoma eikä puhujan oma agenda. Hän haluaa myös soveltaa Raamattua kuulijoiden arkeen niin, että he saavat muutakin kuin tietoa päähänsä. Kuva: Sari Nuutinen

Suhteeseen kutsuttu

Kutsumus on sana, jonka kanssa Tim Vickers kehottaa olemaan huolellinen. Se on sekä kristittyjen että muiden ihmisten parissa iso ja ladattu termi. On huikean tärkeää puhua niin, ettei kutsumuspuhe kiinnitä merkityksellisyyden kokemista toimintaan ja tekemiseen.

– Kaikkein tärkeintä on se, mitä olemme. Ei se, mitä teemme.

Kutsumuspuheella on myös ikävä tapa nostaa ihmisiä toisten yläpuolelle. Pahimmillaan ”kutsumuksella” oikeutetaan toisten ihmisten kontrollointi. Ihminen saattaa ottaa hallitsijan aseman perustellen sen vain sillä, että hänelle on annettu siihen kutsumus.

Kreikan kielen sana ’kutsu’ (kaleō) viittaa Uudessa testamentissa useimmiten kutsuun tulla osalliseksi pelastuksesta. Vanhassa testamentissa kutsu-sanaa taas käytetään useimmiten kuvaamaan sitä, että Jumala kutsuu olemattoman olemaan.

– Molemmissa on kyse siitä, että Jumala kutsuu meitä olemassaoloon. Hän toimii meidän puolestamme saadakseen meidät yhteyteen ja suhteeseen kanssaan. Toisin sanoen: kutsumuksemme on kokonaan sen varassa, kuka ja millainen Jumala on.

Luovaa läheisyyttä

Kutsumme Kristukseen ennallistaa Jumalan luomistahdon. Siinä elämme läheisessä suhteessa Isän kanssa. Tämän suhde puolestaan ennallistaa kutsumme elää ja työskennellä Jumalan maailmassa luovasti ja vastuullisesti Jumalan kunniaksi.

– Kun ymmärrämme kutsumuksen hyvin, kysymme Herraltamme, kuinka voin tuoda Jumalalle kunniaa lahjoillani, taidoillani ja olosuhteideni kautta. Olennaista ei ole, maksetaanko siitä palkkaa vai ei, Vickers muistuttaa.

Jos meitä motivoi raha, valta, maine tai kokemukset (jopa hengelliset kokemukset), seuraamme todennäköisesti itse itsellemme valitsemaa ”kutsumusta”, emme Jumalan suunnitelmaa elämäämme varten. Paavalin mukaan valheapostolit tunnisti juuri rahan, vallan, maineen ja kokemusten nälästä.

Entä millaisia kutsumuksen toteutumisen esteitä Tim Vickers on parinkymmenen vuoden aikana nähnyt ihmisten elämässä?

– Suurin este on yhdenmukaisuuden paine, kulttuurisiin normeihin mukautumisen vaatimus.

Cross-Currentin osallistujia OPKOn leirikeskuksessa Enä-Sepässä.

Tosi elämä toisaalla

Toinen kynnys muodostuu Tim Vickersin mukaan usein siitä, että pastoreilla ja muilla hengellisillä opettajilla ei ole taitoa auttaa ihmisiä soveltamaan Raamatun opetuksia työelämään.

– Yhdenmukaisuuden paine ja vähäinen opetus johtavat siihen, että monet kristityt sairastavat hengellistä jakomielitautia. Heillä on erikseen uskonidentiteetti ja työidentiteetti, eivätkä ne kohtaa.

Vickers kuvailee, kuinka uskonidentiteetiltään vahva ihminen saattaa antaa parhaan panoksensa muualla kuin työssä. Vasta kun työpaikan ovi painuu kiinni, alkaa tosi elämä uskonyhteisössä uskonystävien kanssa.

– Keskittyminen vain hengellisiin asioihin voi siis johtaa siihen, että ihminen tekee työnsä huonosti. Silloin Jumala ei kyllä tule kirkastetuksi kauttamme työpaikoillamme. Jos taas vain työidentiteetti on vahva, voi käydä niin, että ihminen alkaa etääntyä uskovista ystävistään, seurakunnasta ja lopulta Jeesuksesta, Vickers kertoo.

Rehellinen ja antelias

Riippuu ihmisen persoonasta ja työpaikan kulttuurista, millaisia kysymyksiä kristityllä on siellä vastassa. Yhden on sanouduttava irti valehtelemisesta, toisen syrjinnästä, kolmannen ahneudesta ja neljännen laiskuudesta.

– Jumalan kirkastaminen tarkoittaa esimerkiksi rehellisyyttä, tasa-arvoisuutta, anteliaisuutta ja ahkeruutta.

Niin kutsuttu uralla eteneminen voi myös nostaa esille tärkeitä kysymyksiä. Joskus tarvitaan rohkeutta astua eteenpäin. Toisen kerran voi olla oikein kieltäytyä ylennyksestä ja isommasta palkkapussista, jos Jumala on selvästi osoittanut toisen tehtävän.

– Joku voi olla kutsuttu kestämään kurjaa työkulttuuria ollakseen sen keskellä suolaa ja valoa, Vickers rohkaisee.

Rukoillen valmistettua

Kristityn kutsumus on elää niin, että ennemmin tai myöhemmin hänen uskonsa ja elämäntapansa herättävät ihmisten mielenkiinnon ja he ottavat asian puheeksi.

– Meidän tulisi rukoilla tällaisia mahdollisuuksia ja olla valmiita kertomaan lempeästi toivosta, jonka Jeesus tuo arkeemme joka päivä.

Joillakin ihmisillä on kuitenkin niin synkkä minäkuva, että heidän on vaikea uskoa itsestään mitään hyvää.

Vickersin mielestä on hyödyllistä tehdä itselleen jo ennakolta selväksi, miten kristillinen maailmankuva vaikuttaa omaan elämään verrattuna esimerkiksi sellaisen ihmisen elämään, jolla on materialistinen maailmankuva.

– On ihmeellistä, että olemme olemassa rakastavan Luojan tahdosta ja meidät on kutsuttu suhteeseen rakastavan Vapahtajan kanssa. Tässä luomistahdossa ja näissä suhteissa on inhimillisen kukoistuksemme lähde.

Vickers muistuttaa, että kasvu kutsumuksessa alkaa suhteessa elämisestä. Kun luottamuksemme Jumalan hyvyyteen kasvaa, ryhdymme kyselemään häneltä, kuinka elämämme voi tuoda hänelle kunniaa.

– Tämä tarkoittaa mahdollisuuksien etsimistä sille, että Jumalan hyvä uutinen saavuttaa ympärillämme elävät ihmiset.

Tim Vickers vieraana OPKOn toimistolla.

Mahdotonta puhetta

Jumalalta saatujen lahjojen käyttäminen siunaukseksi maailmalle ja ihmisille on koko elämän kestävää kyselemistä. Jos todella haluamme löytää kutsumuksemme sellaisena kuin Jeesus sen näkee, läheinen ystävä voi auttaa meitä. Hän todennäköisesti näkee meissä sellaisia vahvuuksia, lahjakkuuksia ja kasvuhaasteita, joita emme ole itse vielä huomanneet, Tim Vickers sanoo.

Joillakin ihmisillä on kuitenkin niin synkkä minäkuva, että heidän on vaikea uskoa itsestään mitään hyvää. Puhe siunauksena olemisesta voi tuntua mahdottomalta.

Tällaiselle ihmiselle on hyvä kertoa, että jokaisen ihmisen ykköskutsumus on nauttia Jumalan rakkaudesta. Rakkauden vastaanottaminen johtaa Jumalan tuntemiseen, ja Jumalan tunteminen kutsuu esiin Jumalan rakastamisen.

– Hänen katselemisensa nostaa silmämme ylistämään, painaa jalkamme polvistumaan ja kohottaa sydämemme palvomaan Herraamme ja Kuningastamme.

Kirottu maa

Monet kristityt tekevät työtään kuitenkin hyvin arkisissa tunnelmissa. Tuntuu, että lahjat valuvat hukkaan, työ ei innosta, palkka on pieni eivätkä työtoverit inspiroi.

Vickers muistuttaa, että syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala kirosi maan ja työstä tuli raatamista. Työ on silti Jumalan lahja, jonka kautta hän antaa meille toimeentulon.

– On hyvä viljellä kiitollista asennetta. Saamme kiittää Jumalaa kaikenlaisesta työstä ja leivästä, jonka se meille tuo. Samalla on hyvä rukoilla niiden puolesta, joilta puuttuu toimeentuloa ja etsiä mahdollisuuksia olla siunaukseksi toisillemme.

Johtajuuskouluttaja John C. Maxwell on sanonut, että unelma on ilmainen, mutta matka, jolla se eletään, ei. Toisin sanoen kutsumuksella on hintansa. Monet Raamatun henkilöt, joiden kutsumustietoisuutta ihailemme, joutuivat kärsimään. Mieleen nousevat esimerkiksi Jeesuksen äiti Maria ja Johannes Kastaja.

– Jos Jumalan kunnian kirkastaminen on päämäärämme, voimme joutua luopumaan monista unelmista. Markuksen evankeliumin luvussa kahdeksan Jeesus sanoo: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni ja evankeliumin tähden kadottaa, on sen pelastava.”

 

Teksti: Danielle Miettinen
Jutun pääkuva: Sari Nuutinen
Juttu on julkaistu Arkin numerossa 1/2022. Tilaa Arkki ilmaiseksi

* * *

Fakta:

Cross-Current

  • Varustaa nuoria aikuisia elämään suolana ja valona työelämässä.
  • 45 ryhmää, 700 osallistujaa, toimii yli 20 maassa.
  • Laajenee parhaillaan Etelä-Amerikkaan, ranskankieliseen Afrikkaan ja Itä-Aasiaan.
  • OPKO perustaa uuden ryhmän, kun kiinnostuneita on sopiva määrä. Ilmoita kiinnostuksestasi ja kysy lisää: opko@opko.fi

 

Cross-Currentin käynyt Sakari Arvela: ”Arkisella työlläni on siunaus”

Liityin Cross-Current-ryhmään hieman ennen kun ryhdyin startup-yrittäjäksi, ja ryhmä on seurannut mukanani koko yrittäjäuran ajan. Toivoin Cross-Currentin vastaavan kysymyksiin, joita minulla oli ollut etenkin opiskelujen ja työelämän nivelvaiheessa. Mutta menimme kuuden viikonlopun aikana teologisesti paljon syvemmälle kuin olin osannut odottaa, ja meitä myös haastettiin ajattelemaan ja kasvamaan.

Erityisesti mieleeni jääneitä jaksoja olivat ”Love”, ”Integrity” ja ”Generosity”. Ryhmä toimi siis englannin kielellä. Keskeisimpiä löytöjäni oli se, että arkisella työlläni on Jumalan antama tehtävä ja siunaus. Vaikka työni on niin sanotusti ”maallista”, ei ole yhdentekevää, miten päiväni käytän. Minä voin osoittaa Jumalaa kohti ihmissuhteissani, valinnoissani sekä ajan ja rahan käytössäni. Usein koen riittämättömyyttä, mutta kyse ei lopulta olekaan minun riittämisestäni. Jeesus riittää.

Cross-Current on tuonut yrittämiseen syvän pohjavireen. Vaikka yritykselle kävisi miten, saan olla varma, että Jumala on ollut matkassa ja että jokaisella vaiheella on merkitys. Identiteettini ei ole kiinni onnistumisissani.

Ajatus siitä, että yrityksen varat – olivat ne sitten asiakkailta, sijoittajilta tai veronmaksajilta – ovat lopulta maailmankaikkeuden Luojalta lainassa, tuo toimintaan mukavaa vastuullisuutta. Samalla se vähentää stressiä melkoisesti.

Muistanen olla myös kiitollisempi työkavereista ja muista päivän aikana tapaamistani ihmisistä ja rukoilla heidän puolestaan. Heitähän minä tehtävässäni usein palvelen ja Jumalalla on heillekin suunnitelma.

Melkeinpä mieleenpainuvinta Cross-Currentissa oli kuitenkin porukka: mahtavia persoonia jokainen. Syvällistä jakamista, yhteistä rukousta, korkealentoisia keskusteluja, huumoria, musisointia ja Raamatun lukemista Havaijin pidgin -kielellä…

”Wateva you guys tell o stay do, do eryting fo Jesus, Da One In Charge, cuz you guys stay his guys, an Jesus goin help you guys tell God da Faddah, ’Mahalo plenny.'” Kol 3:17 HPB

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

17.-21.7. OPKOn kesäleiri Valkealassa

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 11−21

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Herätyksen ikävä sulattaa sydämet yhteen

OPKO vietti iloisia 60-vuotisjuhliaan elokuun puolessa välissä Enä-Sepässä Vihdin Ojakkalassa. Nuorisojärjestön syntymäpäivistä tekivät ikimuistoisen pitkienkin matkojen takaa saapuneet ystävät neljästä sukupolvesta. Unkarilaisen sosiologin Karl Mannheimin mukaan jokaisella sukupolvella on omien ikätovereittensa kanssa jaettuja avainkokemuksia.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Polvirukoukset sytyttävät Lappeenrannassa

Soluasunnossa Skinnarilan kampuksella on ovi, jonka takana käydään maailman tärkeintä taistelua. Lappeenrannan uudella opiskelijatyöntekijällä Otto Oikarisella on huoneessaan rukousseinä, jonka eteen hän polvistuu pyytämään kaupunkiin opiskelijaherätystä.

Opetukset

Herätys apostolien malliin

On kiehtovaa ja yllätyksellistä tutustua siihen millainen Jeesus oli. Tarkoitan hänen katsettaan, luonnettaan ja sen sellaista. Ne kertovat meille, millainen Jumala on. Uuden testamentin kertomukset Jeesuksen kohtaamisista ihmisten kanssa tutustuttavat meidät Jeesuksen persoonallisuuteen. ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh.14:9).

Apologianurkka

Kuka pelkää multiversumia?

Edellisessä numerossa kerroin, että kosmoksen perusrakenteissa on kymmeniä piirteitä, jotka vaikuttavat vahvasti olevan tarkan ja tietoisen hienosäädön tulosta. Sen enempää välttämättömyys kuin sattumakaan eivät tarjoa niille riittävää selitystä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.