Uuden alun äärellä
Lapsuudessa Mika ei juurikaan ajatellut, mihin suuntaan elämä häntä veisi. Hän varttui tavallisessa perheessä, jossa kristilliset arvot olivat läsnä. Kouluaikana hän keskittyi opiskeluun ja harrastuksiin, hengelliset kysymykset alkoivat nousta mieleen vasta huomattavasti myöhemmin.
Uskoontulo ja sen merkitys
Isosalo kertoo ensimmäisen kerran ottaneensa rukouksessa Jeesuksen vastaan jo neljävuotiaana. Lapsuuden usko ei kuitenkaan kantanut aikuisikään asti. Ajan myötä hän alkoi kyseenalaistamaan asioita ja kun ei ollut ketään kenen kanssa olisi voinut niistä keskustella, maailma vei mennessään. Käännekohta kaikelle tapahtui kuitenkin pari vuotta sitten.
Vuonna 2023 uusien uskovien kavereiden myötä ajatus seurakuntaan palaamisesta alkoi itää. Siitä lähti käyntiin etsintä itselle sopivasta hengellisestä kodista. Hän löysi lopulta somen ja puskaradion kautta itselleen hengellisen kodin ja merkityksellisiä ystäviä OPKOsta. Siellä hän sai mahdollisuuden osallistua opiskelijailtoihin, pienryhmiin ja leireille, joissa usko alkoi vähitellen muodostua yhä syvällisemmäksi osaksi hänen elämäänsä. Ja sitä kautta alkoi myös avautua oma kutsumus ja työnäky.
”Se oli iso askel – ei vain tietää Jeesuksesta, vaan oikeasti tuntea Hänet henkilökohtaisesti”, Isosalo kuvailee. Hän koki, että usko ei ollut enää vain opittuja asioita, vaan syvällinen suhde Jumalaan, joka antoi hänen elämälleen uuden suunnan.
Rakastettu
Isosalo puhuu avoimesti siitä, miten syvä ymmärrys Jumalan rakkaudesta on vaikuttanut häneen. Hän on oivaltanut, että Jumalan rakkaus ei riipu hänen suorituksistaan, menestyksestään tai epäonnistumisistaan. Tämä ymmärrys on tuonut hänelle vapautta ja armollisuutta itseään kohtaan.
”Jumala näkee minut eri tavalla kuin miten itse näen itseni. Se antaa voimaa myös arjessa – voi oppia sanomaan ei, antaa itselleen lepoa ja anteeksi omat virheensä”, hän kertoo. Tämä oivallus on ollut tärkeä myös hänen tulevaisuuden kutsumukselleen.
Monet nuoret kamppailevat riittämättömyyden tunteiden kanssa. He vertaavat itseään muihin, yrittävät saavuttaa hyväksyntää ja pelkäävät epäonnistumista. Isosalo tietää tämän omakohtaisesti. ”Minulle oli pitkään vaikeaa hyväksyä itseäni sellaisena kuin olen. Yritin täyttää tyhjyyttä suorittamisella ja ulkoisilla saavutuksilla. Vasta kun Raamatusta ymmärsin, että Jumalan rakkaus ei perustu tekoihini, vaan siihen, kuka olen, aloin vapautua tästä kuormasta.”
Kutsumus lasten ja nuorten parissa
Isosalon sydämellä ovat erityisesti lapset ja nuoret. Hän on toiminut aktiivisesti nuorten ja varhaisnuorten parissa leireillä ja erilaisissa seurakuntatapahtumissa. Aiemmin Mika opiskeli matematiikan ja fysiikan opettajaksi Helsingin yliopistolla, ala ei tuntunut kuitenkaan oikealta. Vaikka siinä pääsikin kutsumuksen mukaan työskentelemään nuorten parissa, aikaa vain ei ollut riittävästi nuorten todelliseen kohtaamiseen. Hänen tiensä vei siviilipalvelukseen Enä-Seppään jossa hän sai tehdä muiden työtehtävien ohella myös nuorisotyötä leireillä joka vahvisti hänen kutsumustaan entisestään.
”Se tuntuu omalta. Haluan olla mukana rakentamassa yhteisöä, jossa nuoret voivat kokea olevansa hyväksyttyjä ja rakastettuja. Tärkeää on myös, että eri seurakunnat voisivat tehdä yhteistyötä ja tuoda ihmisiä yhteen.”
Mikan mielestä on ollut hienoa päästä olemaan sellainen henkilö, jonka kanssa lapset ja nuoret haluavat viettää aikaa, se viestii ansaitusta luottamuksesta. Nuorten kanssa koetut syvälliset keskustelut ja rukoushetket ovat jääneet mieleen, kuten myös se kuinka on tullut tärkeäksi luotettavaksi aikuiseksi niille jotka sellaista kaipaavat.
Isosalo kertoo myös unelmastaan perustaa koti, jonne nuoret voisivat kokoontua matalalla kynnyksellä. ”Siellä voisi olla Raamatun lukemista, ylistystä, rukousta, luovia juttuja ja yhdessä olemista – ja ehkä myös leivontaa!” hän naurahtaa.
Haasteena some
Nykyajan nuorilla on monia haasteita, joista sosiaalinen media on yksi merkittävimpiä. ”Some luo ulkonäköpaineita, menestyspaineita ja tunteen, että pitäisi olla tietynlainen”, Isosalo toteaa. Hän näkee, että monet etsivät hyväksyntää vääristä paikoista, kuten päihteistä, suorittamisesta tai ulkoisista saavutuksista.
”Olen itsekin etsinyt täyttymystä kilpaurheilusta ja työnteosta. Siihen antoi kaikkensa ja siten ehkä vähän pakeni asioita. Ne toivat hetkellistä iloa, mutta eivät täyttäneet sydämen todellista kaipuuta”, hän kertoo. Selkeästi jotain puuttui ja lopulta hän oivalsi, että vain Jeesus voi täyttää ihmisen syvimmät tarpeet.
Valoa ja toivoa nuorten keskuudessa
Kaikista haasteista huolimatta Isosalo on huomannut myös paljon positiivista nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa. Erityisesti hän iloitsee siitä, että monet nuoret ovat avoimia hengellisille asioille ja jakavat uskostaan rohkeasti.
”Näen nuorissa paljon vahvuutta ja aitoutta. On hienoa nähdä, kuinka nuoret järjestävät rukoushetkiä kouluissaan, kutsuvat kavereitaan leireille ja ovat ylpeitä uskostaan. Lapset ja nuoret pystyvät nykyään niin avoimesti puhumaan uskostaan kun ovat saaneet oikeat eväät elämään. Näin ei ole aina ollut.”
Hän toivoo, että yhä useampi voisi öytää aidon ilon ja rauhan Jeesuksessa. ”Olisi upeaa, jos seurakunnista ja kristillisistä yhteisöistä tulisi paikkoja, joissa jokainen voi tuntea itsensä rakastetuksi ja hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.”
Katse tulevaisuuteen
Mika Isosalon matka jatkuu nuorisotyön opiskelujen ja hengellisen kasvun parissa. Hänen sydämellään on kutsu palvella Jumalaa nuorisotyön kautta, rakentaa yhteisöjä yli seurakuntarajojen ja levittää Jumalan rakkautta ympärilleen.
”Toivon, että voisin olla osana sellaista työtä, joka tuo ihmiset yhteen, rohkaisee ja antaa toivoa. Uskon, että Jumalalla on suunnitelma jokaiselle – ja se on hyvä suunnitelma.”
Näillä sanoilla Isosalo haluaa rohkaista muitakin löytämään oman paikkansa ja elämään täysillä Jumalan johdatuksessa.
Ote Mikan kirjoittamasta runosta
Rakastettu on oikea nimesi:
Älä pelkää
Olet minulle Rakas
Rakkaaksi sinua kutsun
Rakkaana sinut näen
En näe sinua epäonnistuneena
En näe sinua pelkurina
En näe sinua petturina
En näe sinua rumana
En näe sinua elämässäsi hävinneenä
En näe sinua arvosanojesi keskiarvona
En näe sinua muiden mielipiteiden summana
En näe sinua menneisyytesi kautta
En katso sinussa noita asioita
Eivät suorituksesi ole
minulle tärkeitä
Minulle riittää sydämesi
Sydämesi ilman yhtäkään saavutusta
Sydämesi juuri sellaisena kuin se on
Sinä omana itsenäsi riität
Iloitsen kun käännyt minun puoleeni
Vietät aikaa kanssani
Puhu minulle, kuuntele ja ylistä
Lepää, minun luotani löydät levon
Luota minuun
Minä riemuitsen sinusta (Sef. 3:17)
Kaikki järjestyy
Haluan kulkea kanssasi
yhdessä tiellä
Auttaa sinua (Joos. 1:9)
En sinua ikinä hylkää
(5.Moos. 31:8, Hepr.13:5-6)
Aina otan sinut avosylin
luokseni turvaan
Rakastan sinua kuin
Isä Tuhlaajapoikaa
Teksti ja kuvat: Venla Keski-Lusa
Kirjoitus on julkaistu Arkin numerossa 1/2025. Tilaa Arkki ilmaiseksi
