Kesällä seurasin kristillisen oppilaitoksen mainoksia sosiaalisessa mediassa ja niiden keräämiä kriittisiä kommentteja. Kriitikoiden tärkein lyömäase oli tiede. ”Onneksi uskon tieteeseen, edistykseen ja logiikkaan” vastasi eräskin arvostelija. Sain tietää, että faktoja ja myyttejä sekoittavalla opistolla eletään ”historiakritiikittömässä kuplassa”, että ”tiede on kumonnut” Raamatun ”höpinät” ja että ”objektiivisesti tarkastellen kristittyjen totena pitämä uskomus on humpuukia”. Samanlainen ajattelu on tullut tutuksi netin ulkopuolella. Ateisti Richard Dawkins esiintyy totuudellisen tieteen esitaistelijana turmelevia uskontoja vastaan. Kirjassaan Jumalharha hän ei juuri anna arvoa Uuden testamentin neljälle

Jos kuvaisin omaa hengellistä elämääni, kuten Paavali tekee, saisin huolestuneita katseita. Välillä Paavalilla oli tilanteita, joissa hän ei voinut luottaa muuhun kuin, että Jumala herättää kuolleet – sillä hän oli jo varma omasta kuolemastaan.

Haluatko elää suuren vai pienen elämän? Mitä se oikein tarkoittaa? 

Uskonnonfilosofian professori Paul Copan sai opiskelijat kyselemään kristinuskon keskeisimpiä kysymyksiä.

Me kaikki kohtaamme ja teemme arkisessa elämässä lukemattomia väitteitä koskien mitä erilaisimpia asioita. Väitämme, että jokin asia on niin tai näin – eli että se on totta tai se ei ole totta. Jollei meillä olisi tätä mahdollisuutta tehdä eroa asioiden välillä, elämä kävisi hyvin pian mahdottomaksi.

Totuus. Harva sana herättää yhtä paljon kiistoja ja kuumia tunteita. Erilaisia maailmankatsomuksia edustavilla ihmisillä saattaa olla täysin vastakkaiset näkemykset siitä, mitä totuus on ja kuinka siitä voidaan saada tietoa.