Ihmiset määrittelevät itsensä ja identiteettinsä monilla tavoilla. Kristityn ei kuitenkaan tarvitse keksiä eikä luoda itseään, vaan hän saa identiteettinsä lahjaksi Jumalalta.

Millainen on Jumala, johon sanot luottavasi? Mistä voit tietää, mitä uskosta seuraa? Jumalan ominaisuudet ovat uskon ytimessä. Siksi on olennaista kysyä, miten Jumalaa voi oppia tuntemaan.

Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä. Hänet surmattaisiin, mutta kolmantena päivänä hän nousisi kuolleista. Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä: ”Jumala varjelkoon! Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra!” Mutta hän kääntyi pois ja sanoi Pietarille: ”Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!” (Matt. 16:21–23) Opiskeluaikanani Turussa minulle soitti eräs nuori nainen. Hän oli umpikujassa. Nainen valitti minulle uskonelämänsä

Olin ystävän kanssa automatkalla Keski-Euroopassa. Raskaan ajomatkan jälkeen pysäköimme Volkkarin lähimmän ravintolan eteen. Tarjoilija ojensi ruokalistan, jossa kaikki oli puolaa. Päätin ottaa varman päälle ja tilasin listan kalleimman annoksen. Eteeni tuotiin hapan keitto, jossa uiskenteli kananmuna ja epämääräinen makkara. Olin tilannut puolalaista kansallisruokaa, zurekia. Ystäväni nauroi makeasti nähdessään happaman ilmeeni. Odotukseni eivät täyttyneet. Psalmissa Jumalaa verrataan ruokaan ja juomaan (16:5), ja hänestä myös kehotetaan nauttimaan (37:4). Se mitä Hän antaa, tuo suuremman ilon kuin viinin ja viljan runsaus (4:7–8). Jeesus

Apostoli Paavalin aikana elänyt roomalainen filosofi Seneca nuorempi kirjoitti teoksen kaitselmuksesta eli jumalallisesta johdatuksesta. De Providentia valmistui noin vuonna 64. Se on stoalaiseen filosofiaan liittyvä dialogi, jossa Seneca pohtii erityisesti kärsimyksen ongelmaa. Miksi hyvät ihmiset saavat osakseen maailmassa vallitsevaa pahaa? Seneca toteaa, että ”sillä ei ole väliä mitä kärsit, vaan miten kärsit”. Stoalaisen filosofian ihanteena on ottaa kärsimys vastaan tyyneydellä. Senecan kaitselmususko on yleisinhimillistä eli niin kutsuttua luonnollista teologiaa. Tieteen aikakaudellakin usko yliluonnolliseen on kulkenut tieteellisen ajattelun rinnalla. Ne eivät

Kuuluisat viimeiset sanat! Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus antoi kaste- ja lähetyskäskyn rakkaille ystävilleen kuin testamenttina.