Viisaus, paratiisi ja bad apple

Kuvassa on puu vihreää taustaa vasten.

Pitäisikö kristityn sulkea aivonsa Raamattua lukiessa? Ateistien hyökkäyksissä näin väitetään – ja yllättävää kyllä moni tavallinen suomalainen kuvittelee samoin. Vanha Nietzsche esitti, että Raamatussa ei ole yhtään järkevää käskyä. Jumala vain yrittää alistaa ihmiset orjamoraaliin eli perusteettomaan ahdasmieliseen uskontoon. Meidän aikamme cancel-kulttuurin julistus, jonka mukaan kristillinen moraali on ihmisyyden vastaista, ei ole kaukana tuosta.

Järkevän tekstin äärellä

Todellisuudessa Raamattu on selkeä kirja, kunhan sitä oppii lukemaan. “Kaikki” ei suinkaan ole tulkintaa, eikä tekstistä voi sanoa mitä tahansa. Järkeä siis tarvitaan, ja paljon, mutta ei järkeisuskoa eli ilmoituksesta ja ihmeistä riisuttua Raamattua. Sellainenhan ei ole Raamattu enää ensinkään. Muista: Raamatun tulkinnassa täytyy tulkita Raamattua.

Mutta miten? Aina on palattava tekstiin. Sen sisältöä ei voi tulkita oikein, ellei lukija pääse kirjoittajan ajatusmaailmaan jollain tavalla sisälle. Miten se tapahtuu? Ensinnäkin on ilmeistä, että tekstillä on varsin selvä rakenne. Voimme luottaa siihen, että ajatukset ovat periaatteessa johdonmukaisia. Tulkitsijan keskeisenä tehtävänä on selvittää tuota rakennetta. Sitä hän voi tehdä hakemalla tekstistä sisältöä suuntaavia piirteitä.

Jo yhden lauseen ymmärtämiseen liittyy oletuksia kirjoittajan johtoajatuksista. Näistä voidaan puhua “sisältöä ohjaavina tekijöinä”, jotka luovat tekstiin rakennetta. Nuo tekijät eivät koske ainoastaan sanojen ja käsitteiden merkitystä. Puheen ymmärtäminen edellyttää myös laajemman asiayhteyden, kontekstin, käsittelyä. Aivan kuten journalistit tulkitsevat poliitikkojen abstrakteja puheita ajankohtaisten tapahtumien tai kiistojen avulla, tulkitsija arvioi tekstin kirjoittajan ajatuksia sen tulkintahorisontin perusteella, jonka hän on itselleen muodostanut.

Haukkaus hedelmästä

Raamattu antaa itse tärkeimmät tulkintahorisontit. Kun puhumme esimerkiksi ihmiskäsityksestä, Mooseksenkirjojen alku on ohittamaton. Ihminen on kyllä paratiisiin luotu ja kaiken piti olla periaatteessa hyvin. Mutta meidän aikanamme kysymyksiä Jumalasta, ihmisestä ja maailman ongelmista ei voi käsitellä vain penäämällä: jos Jumala on hyvä, miksi maailmassa on pahuutta.

Evankeliumi ei ole ainoastaan järkevä. Sen lisäksi se toteuttaa sinun salaisimmat toiveesi.

Kertomus nimittäin muistuttaa kielletystä hedelmästä. Bad apple. Kielletty hedelmä on synti, itsekkyys, ahneus, uskottomuus, epäluotettavuus ja vaikka mitä. Ihmiskunta lankesi syntiin. Siksi ihmisyyttä tulkitaan myös meidän aikanamme vain tästä näkökulmasta. Me emme antaudu keskustelemaan syyttelijöiden kanssa hyväksymällä heidän materialistiset teesinsä. Kun he hylkäävät Jumalan, he joutuvat itse asiassa selittämään pahuuden vain oman ahneutensa ehdoilla.

Maailma ilman Jumalaa, Kristusta ja Raamattua on kylmä ja pelottava. Siksi on erittäin järkevää selittää ihmisyys ja maailman pahuus sekä paratiisiin että käärmeen avulla. Se on täydellinen tulkintaperiaate.

Salaisimmat toiveet

Ihminen on langenneenakin Jumalan kuva ja kuolematon sielu. Siksi emme Raamatun lukijoina jää sen epätoivon valtaan, johon jumalattomat jälkikristilliset ihmiset jäävät. Ihmisyys on arvokasta ja puolustettavaa – koska olemme Jumalan luomistekoja. Jumala haluaa kohdata nimenomaan langenneen ihmiskunnan. Kristus on syntisten ystävä.

Jumala haluaa pelastaa tästä ahdistuksen maailmasta sen, mitä pelastettavissa on: kuolemattoman sielun. Siksi Raamattu puhuu sovituksesta ja uudesta luomisesta. Kristus tarjoaa meille ylösnousemuksessa uuden ruumiillisuuden ja ikuisen paratiisin. Kun hetken mietit tätä, käytät järkeäsi ja satsaat kysymykseen niin paljon kuin osaat, huomaat, että lopulta kaikki toivovat tätä. Langenneet ihmiset toivovat juuri sitä, että väkivalta ja tuska loppuisi, ja paratiisi olisi todellisuutta. Evankeliumi ei ole ainoastaan järkevä. Sen lisäksi se toteuttaa sinun salaisimmat toiveesi.

Timo Eskola
TT, FT, dosentti

Järkevä

Onko Raamattu järkevä? Se on järkevä siihen mittaan asti, että sinä vaadit joka päivä kaikkia Jumalan käskyjä toteutettaviksi. Sinä nimittäin vaadit toisilta ihmisiltä, että he eivät kohdista sinuun väkivaltaa eivätkä varasta sinulta mitään. Sinä vaadit, että perheesi saa olla suojassa eikä avioliittoasi uhata. Sinä varjelet mainettasi ja vaadit yhteiskuntaa laatimaan yhä tarkempia henkilösuojan lakeja. Lista on loputon.

Ongelma on näköjään vain siinä, että tuossa pienessä kuplassa sinä itse istut Jumalan paikalla. Silloin Raamatun ongelma ei ole siinä, etteikö se olisi järkevä. Ongelma on siinä, että sinä et ole Jumala.

Henkilökohtaista paratiisia rakentava ihminen tekee toisille elämästä helvetin.

Mutta kykenetkö sinä tekemään paratiisin? Eedenistä karkoitetun ihmiskunnan hirveä kohtalo paljastuu siinä, että omaa hyvinvointiaan ja etuaan hakeva ihminen ei kykene elämään kultaisen säännön mukaan. Henkilökohtaista paratiisia rakentava ihminen tekee toisille elämästä helvetin. Tässä on ihmiskunnan dilemma pähkinänkuoressa.

Onko Raamattu järkevä? Se on liiankin järkevä. Se tuntee sinut ja sinun turmeltuneisuutesi. Siksi vain Kristuksen evankeliumi toteuttaa haaveesi. Kristus palauttaa meille paratiisin.

Timo Eskola

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

OPKOn 60-vuotisjuhlallisuudet

23.−26.3. Passiodraama-esitykset: Helsinki, Kirkkonummi

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Opkonkokoinen aukko

Hurraa! OPKO täyttää tänä vuonna pyöreät 60 vuotta. Juhlinta käynnistyy loppiaisviikonvaihteessa ja jatkuu läpi vuoden erilaisissa alueellisissa syntymäpäivätilaisuuksissa. Tervetuloa mukaan! Juhlien sankareita olemme me kaikki OPKOn jäsenet ja toiminnassa mukana olevat. Jokainen järjestö tai yhdistys koostuu ihmisistä, joita ilman ei olisi olemassa kuin kuoret. Nyt on meidän aikamme loistaa!

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Kuvassa Maria Magdalenaa näytellyt Päivi Toikka, taustalla kuorolaisia. Tämän jutun Passiodraama-kuvat ovat todennäköisesti vuodelta 1980. Kuva: Tytti Issakaisen arkisto
Tytti Issakainen teki Passiodraaman 21-vuotiaana

– Luin lehdestä Jesus Christ Superstar -musikaalista. Siitä lähti liikkeelle ajatus näytelmästä pääsiäisajan tapahtumista, kertoo entisen Ylioppilaslähetyksen aktiivi Tytti Issakainen.

Opetukset

Tulevaisuus ja toivo tänäänkin.

Tulevaisuus ja toivo, tänäänkin

Jeremian kirjan luvussa 29 Jumala lupaa tulevaisuuden ja toivon Häntä vastaan rikkoneelle kansalle. Tulevaisuus ja toivo on edelleen Jumalan puoleen kääntymisessä. Se avautuu meille Jeesuksen kautta.

Apologianurkka
alt=""

Oppi, tuo vanha neuvostoauto

Kun maailmaa luotiin, se tehtiin koostuvaksi erillisistä osasista, jotka sopivat yhteen. Meidän aikaansaannoksemme oli iskeä kiilaa osasten väliin tai toisaalta liudentaa kaikki erot osasten välillä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.