Apostoli Paavalin aikana elänyt roomalainen filosofi Seneca nuorempi kirjoitti teoksen kaitselmuksesta eli jumalallisesta johdatuksesta. De Providentia valmistui noin vuonna 64. Se on stoalaiseen filosofiaan liittyvä dialogi, jossa Seneca pohtii erityisesti kärsimyksen ongelmaa. Miksi hyvät ihmiset saavat osakseen maailmassa vallitsevaa pahaa? Seneca toteaa, että ”sillä ei ole väliä mitä kärsit, vaan miten kärsit”. Stoalaisen filosofian ihanteena on ottaa kärsimys vastaan tyyneydellä. Senecan kaitselmususko on yleisinhimillistä eli niin kutsuttua luonnollista teologiaa. Tieteen aikakaudellakin usko yliluonnolliseen on kulkenut tieteellisen ajattelun rinnalla. Ne eivät

Kuuluisat viimeiset sanat! Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus antoi kaste- ja lähetyskäskyn rakkaille ystävilleen kuin testamenttina.

Kristinusko ei vastusta nauttimista. Raamatun opetusten mukaan elävä nauttii enemmän ja kauemmin.

Mitä sinä etsit, haluat ja rukoilet keskellä elämäsi kiireitä ja huolia? Kaipaatko sinäkin ennen kaikkea Jumalaa ja hänen läsnäoloaan? Alta voit lukea Arkki-lehdessä julkaistun raamattuopetuksen Jumalan läsnäolosta. 

Sanassa ja sakramenteissa. Näin luterilaisen kuuluu vastata, kun kysytään, missä Jumala kohtaa ihmisen. Luther ymmärsi asian kuitenkin laajemmin.

Hengittäminen on välttämätöntä, jotta pysymme hengissä. Kun hengität sisään, ilmasta tulee kehoosi happea, jota solusi tarvitsevat. Kun hengität ulos, soluistasi poistuu hiilidioksidia ja se kulkeutuu suusi ja nenäsi kautta ulkoilmaan. Raamatun mukaan rukoilu on samankaltaista. Se on kuin hengittämistä.