Identiteetti on lahja

Ihmiset määrittelevät itsensä ja identiteettinsä monilla tavoilla. Kristityn ei kuitenkaan tarvitse keksiä eikä luoda itseään, vaan hän saa identiteettinsä lahjaksi Jumalalta.

”Kuka sinä olet?” Kun joku kysyy tätä sinulta, mitä vastaat? Luultavasti aloitat kertomalla nimesi, mutta mitä tulee sen jälkeen? Vastaus kertoo jotain. Se voi kertoa siitä, mitä tahdot jakaa itsestäsi. Toisaalta se voi kertoa myös siitä, millaisten asioiden kautta määrittelet itsesi. Moni määrittelee itsensä perhesuhteiden, työn, harrastuksen tai jonkin saavutuksen perusteella. Mikä sinut määrittelee? Mikä on identiteettisi perusta?

Päädymme helposti määrittelemään itsemme ja toisemme tekojen tai saavutusten perusteella. Raamatusta käy kuitenkin ilmi, että tämä on maailmallinen tapa määritellä ihmisen identiteetti. Esimerkiksi fariseukset olivat uskonnollisia ihmisiä, jotka määrittelivät ihmiset heidän tekojensa perusteella.

Apostoli Paavali kirjoitti elämästään ennen kristityksi kääntymistään seuraavasti: ”Minä jos kukaan voisin luottaa siihen mitä minulla on ollut. Minut on kahdeksantena päivänä ympärileikattu, olen syntyperäinen israelilainen, Benjaminin heimoa, heprealainen heprealaisista vanhemmista. Lain noudattajana olin fariseus, intoni ja kiivauteni osoitin vainoamalla seurakuntaa, lakiin perustuva vanhurskauteni oli moitteeton.” ¹

Kevyitä ankkureita

Paavali luettelee erilaisia maallisia asioita, joihin hän voisi ripustaa identiteettinsä. Hän mainitsee muun muassa kuulumisen tiettyyn ihmisryhmään, kansallisuuden, perhetaustan ja uskonnollisen intohimon. Tänä päivänä tuohon listaukseen voisi lisätä monia asioita, joihin ihminen saattaa ankkuroitua.

Oman identiteettinsä voi perustaa oikeastaan mihin vaan. Itse määritelty identiteetti on kuitenkin heikolla pohjalla. Tekojemme varassa emme kestä elämän myrskyjä ja tiukassa paikassa ymmärrys omasta tai toisten arvosta saattaa kadota lähes kokonaan.

Meitä ei ylipäätään kutsuta määrittelemään identiteettiämme itse, sillä meidän todellinen identiteettimme ei ole tästä maailmasta.

Paavali kuitenkin kirjoittaa heti saavutuslistansa perään, miten ”olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen ja jotta kävisi ilmi, että kuulun hänelle. Näin minulla ei enää ole mitään omaa, lain noudattamiseen perustuvaa vanhurskautta, vaan se vanhurskaus, jonka perustana on usko Kristukseen ja jonka Jumala antaa sille, joka uskoo.” ²

Paavali siis kertoo, miten hänen asemansa ei perustu omiin määritelmiin tai saavutuksiin, vaan se on saatu Kristukselta. Kristittyinä meitä ei siis kutsuta määrittelemään identiteettiämme tekojen, saavutusten tai muun vastaavan perusteella. Meitä ei ylipäätään kutsuta määrittelemään identiteettiämme itse, sillä meidän todellinen identiteettimme ei ole tästä maailmasta. Kristityn identiteetti on Kristuksessa ja saadaan annettuna.

Lapsia ja kansalaisia

Merkittävä osa kristityn identiteettiä on Jumalan lapsen asema, sillä ”Te kaikki olette Jumalan lapsia, kun uskotte Kristukseen Jeesukseen.” ³ Tuo identiteetti saadaan lahjana uudestisyntymisen kautta. Jeesuksen keskustelu Nikodemoksen kanssa kertoo tästä paljon:

”Jeesus vastasi hänelle: »Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.» Nikodemos kysyi: »Miten joku voisi vanhana syntyä? Miten joku voisi mennä takaisin äitinsä kohtuun ja syntyä toisen kerran?» Jeesus vastasi: »Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan.” 

Kristityt ovat uudestisyntyneet Jumalan lapsiksi, hänen valtakuntansa kansalaisiksi. Sen myötä perimmäinen identiteettimme on taivaallinen. Kristittyinä ”meillä on yhdyskuntamme taivaissa” ⁵ Kristuksessa ”me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme.”

Kysytäänpä siis uudestaan: Kuka sinä olet?

Viitteet
1: Fil. 3:4-7, 2: Fil. 3:7-8, 3: Gal. 3:26, 4: Joh. 3:3–5, 5: Fil. 3:20, 6: 1. Joh. 3:1
* * * *

Pitääkö Jumala minusta?

Olet luultavasti kuullut, että Jumala rakastaa sinua. Ja mikäli et ole, niin nyt on korkea aika kuulla se. Toinen kysymys onkin, mitä se oikeastaan tarkoittaa. Onko Jumalan rakkaus siinä, että hän nipin napin tempaa sinut pois kadotuksesta? Vai voisiko kaikkivaltias ja täydellinen Isä oikeasti myös tykätä sinusta omana lapsenaan ja olla mieltynyt sinuun?

Päädymme helposti ajattelemaan, että pelastuksessa on kyse pelkästään Jumalan vihan välttämisestä. Raamatun viesti on kuitenkin se, että Kristuksessa Jumala sekä pelastaa meidät vihalta että aidosti tykkää lapsistaan ja on mieltynyt meihin. Hän rakastaa meitä.

Jos tämä tuntuu vaikealta, suosittelen mietiskelemään kahta raamatunkohtaa. Ensimmäinen on Tuhlaajapoikavertaus Luukkaan evankeliumin 15. luvussa. Sitä on hyvä tutkia tarkasti ja antaa Sanan upota syvälle. Toinen raamatunkohta, jota kannattaa pohdiskella, löytyy Sefanjan kirjasta: Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta. (Sef. 3:17).

Teksti: Toni mäkelä, Helsingin OPKOn opiskelijatyöntekijä
Juttu on julkaistu Arkin numerossa 4/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

27.-29.1.23 father & king - disciple

Disciple is a student conference (in Helsinki), family gathering and summit for a community of believers centered around Jesus. 

Early bird prices are valid until 30th of November 2022. 

Disciple conference is arranged by Petrus Församling and OPKO. 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Uskon hyvä puolustaja tuntee kysymysten voiman

Totuus ei kasva eikä kutistu ihmisen mielen mukaan, mutta se tarvitsee puolestapuhujia. Jokainen kristitty voi kasvaa sellaiseksi, rohkaisee OPKOn apologi Aleksi Markkanen. Usein kaikki alkaa kysymyksistä.

Opetukset

alt=""

Evankeliumia jälkikristilliseen Suomeen

Millainen oli mielikuvien kristillinen Suomi? Melkein kaikki kuuluivat kirkkoon, kristinuskoa arvostettiin, kirkossa käytiin, pappi ja piispa olivat arvostetuimpien ammattien joukossa, kansa tunsi kristinuskon perusteet, virret olivat tuttuja, sunnuntaiaamu oli pyhitetty

Apologianurkka
alt=""

Harhatieto ja todellisuus

Elokuussa uutisoitiin ranskalaisesta tutkijasta, joka tviittasi teleskoopin tarkan kuvan Proxima Centauri-tähdestä. Tviitti keräsi toistakymmentä tuhatta tykkäystä. Kommenteissa ylistettiin tieteen voittokulkua. Sitten kuvan liikkeellelaittaja paljasti totuuden. Kyseessä oli vain punainen makkaraviipale

Kolumnit

alt=""

Kristinuskon vastaus länsimaiseen sekularisaatioon

Kristinuskon asema yhteiskunnassa on muuttunut koko historiansa ajan. Länsimainen kulttuuri rakentuu kristillisten arvojen ja ihmiskäsityksen pohjalle, mutta tämä on Suomessa ja Euroopassa laajalti unohdettu, kirjoittaa lääketieteen opiskelija Marko Varvikko.