Luomisen tuskaa
Harva luonnontieteen paradigma aiheuttaa kristittyjen parissa yhtä suurta kiistaa ja hämmennystä kuin evoluutio. Se jakaa uskovat vähintään kolmeen leiriin, jotka suhtautuvat tieteeseen ja Raamattuun eri tavoin.
Uusin julkaisu:
Aiempia tekstejä:
Arkin pääkirjoitus: Lääke puolikuolleeseen elämään
22.12.2022
”Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää.” Tällaisen nimen antoi kirjailija Raili Mikkanen nuortenromaanilleen, joka kertoo Minna Canthin tyttärestä Ellistä. 1800-luvun lopulle sijoittuvan teoksen nimi kuvaa hyvin myös tämän päivän nuorten tuntoja. Mikään paikalleen pysähtynyt ei kiinnosta olipa kyse sitten politiikasta tai uskonnosta tai omasta elämästä. Eräs kristitty nuori kuvasi jumalanpalvelusta niin tylsäksi, että Jeesuskin nukahtaisi siellä. Sanotaan, että herätykseen liittyy aina kulttuurin muutos. Martti Luther muokkasi sirkuksessa käytetyistä uruista modernin jumalanpalvelusinstrumentin ja sanoitti juomalaulujen tuttuihin melodioihin uudet, elämää virtaavat sanat. Otetaan
Harhatieto ja todellisuus
25.11.2022
Elokuussa uutisoitiin ranskalaisesta tutkijasta, joka tviittasi teleskoopin tarkan kuvan Proxima Centauri-tähdestä. Tviitti keräsi toistakymmentä tuhatta tykkäystä. Kommenteissa ylistettiin tieteen voittokulkua. Sitten kuvan liikkeellelaittaja paljasti totuuden. Kyseessä oli vain punainen makkaraviipale mustalla taustalla. Vakavampi tapaus oli syksyn 2018 paljastukset valetutkimuksista. Kolme tutkijaa kirjoitti artikkeleita Adolf Hitlerin Taisteluni-teoksen tulkinnasta feministisenä manifestina tai raiskauskulttuurin ehkäisemisestä kouluttamalla miehiä niin kuin nämä olisivat koiria. He huomasivat, että jos he vain laittoivat artikkeleihin tieteenalan muotijargonin ja mukautuivat sen muotioppeihin, oikeastaan mitkä tahansa läpäisi vertaisarvioinnin ja päätyi
Kristinuskon vastaus länsimaiseen sekularisaatioon
25.11.2022
Kristinuskon asema yhteiskunnassa on muuttunut koko historiansa ajan. Länsimainen kulttuuri rakentuu kristillisten arvojen ja ihmiskäsityksen pohjalle, mutta tämä on Suomessa ja Euroopassa laajalti unohdettu, kirjoittaa lääketieteen opiskelija Marko Varvikko.
Evankeliumia jälkikristilliseen Suomeen
25.11.2022
Millainen oli mielikuvien kristillinen Suomi? Melkein kaikki kuuluivat kirkkoon, kristinuskoa arvostettiin, kirkossa käytiin, pappi ja piispa olivat arvostetuimpien ammattien joukossa, kansa tunsi kristinuskon perusteet, virret olivat tuttuja, sunnuntaiaamu oli pyhitetty jumalanpalvelukselle, kaupat olivat pyhäisin kiinni ja kouluissa annettiin vahvaa uskonnonopetusta. Entä millainen on jälkikristillinen Suomi? Paljolti päinvastainen kuin edellinen kuvaus. Sana ”jälki” viittaa kristinuskon vaikutuksen jälkeiseen aikaan. Sana voidaan ymmärtää myös kulttuurissamme olevina kristinuskon vaikutuksen vahvoina jälkinä. Tätä kristinuskon hyvien hedelmien alkuperää ei vain useinkaan tunnisteta. Haasteemme ei ole jälkikristillinen
Uskon hyvä puolustaja tuntee kysymysten voiman
08.10.2022
Totuus ei kasva eikä kutistu ihmisen mielen mukaan, mutta se tarvitsee puolestapuhujia. Jokainen kristitty voi kasvaa sellaiseksi, rohkaisee OPKOn apologi Aleksi Markkanen. Usein kaikki alkaa kysymyksistä.
Arkin pääkirjoitus: Profeetallinen ääni nousee kypsästä ajattelusta
25.05.2022
Herätyskristillisyyttä moititaan usein älyn ja syvällisen ajattelun puutteesta, jopa sen suoranaisesta vähättelystä. OPKO kokoaa paljon myös akateemisesti orientoituneita nuoria, minkä vuoksi ajattelemisessa harjaantuminen voisi kuulua järjestömme tavoitteiden joukkoon. Kaikki kristityt opiskelijat eivät kuitenkaan jaksa painia sellaisten arvojen ja uskomusten parissa, jotka näyttävät olevan ristiriidassa kristillisen uskon kanssa. On arvokasta, että väsynyt saa halutessaan tulla valmiiseen pöytään, toisen pureskeleman ruuan äärelle. Toivottavasti osaamme OPKOssa kattaa pöydät niin, että niistä löytyy aineksia sekä väsyneelle että älyllistä kasvua kaipaavalle. Ainakaan emme halua toistaa