Kristinuskon vastaus länsimaiseen sekularisaatioon

alt=""
Kristinuskon asema yhteiskunnassa on muuttunut koko historiansa ajan. Länsimainen kulttuuri rakentuu kristillisten arvojen ja ihmiskäsityksen pohjalle, mutta tämä on Suomessa ja Euroopassa laajalti unohdettu, kirjoittaa lääketieteen opiskelija Marko Varvikko.

Vielä 1900-luvun lopulla kristilliset arvot näkyivät vahvasti kouluissa, ihmisten tavoissa, puheissa sekä ajatuksissa. Vanhemmat opettivat lapsilleen iltarukouksen, sunnuntaisin käytiin kirkossa ja koulussakin laulettiin virsiä. Nämä tavat olivat erottamaton osa miltei jokaisen ihmisen arkipäiväistä elämää.

Nykyisin kaikki kristinuskoon viittaava pyritään riisumaan pois. Vedotaan siihen, ettei kukaan vain loukkaantuisi. Akateemisissa piireissä tieteentekijän ei ole soveliasta puhua Jumalasta tai uskosta. Kristinuskoa ja sen arvoja syytetään vanhanaikaisiksi, ja Raamattu on vain patriarkaalista systemaattista sortoa tukeva kirja. Ihminen ei enää koe tarvitsevansa Jumalaa yltäkylläisyyden keskellä. Miten tässä näin pääsi käymään?

Modernin kristinuskon ongelma länsimaissa ei ole se, etteivät hengelliset asiat ja elämän tarkoituksen etsiminen kiinnostaisi ihmisiä. Uushengellisyys ja mystiikka leviävät tehokkaasti. Tämä osoittaa vahvasti siihen suuntaan, ettei ihmisen kaipuu Luojansa puoleen ole kadonnut mihinkään.

Monella on kristinuskosta laitosmainen kuva. Kirkossa käy sunnuntaisin muutama mummo, eivätkä tilaisuuksiin tulevat ihmiset juuri tunne toisiaan. Seurakunnat keskittyvät toiminnan järjestämiseen ja jäsenten kalasteluun. Usko sen sijaan jätetään jokaisen henkilökohtaiseksi asiaksi, jota ei ole tarpeen tuputtaa muille, ettei vain kukaan loukkaisi ketään. Usko Jeesukseen ei näytä sisältävän kutsua tehtävään, jonka Jeesus antoi meille.

Mutta mitä sanoo Raamattu? Jeesus lähettää opetuslapsensa kuin lampaat susien keskelle, ilman laukkua, saati sauvaa. Mutta Jeesus ei kuitenkaan lähetä heitä tyhjin käsin: Hän antaa opetuslapsilleen oikeuden ja Pyhän Hengen voiman tehdä ihmetekoja (Matt. 10:8). Meitä ei ole kutsuttu pitämään uskoamme piilossa, kuten ei lamppuakaan saa laittaa vakan alle (Matt. 5:14–15). Jeesus kutsuu meitä hengelliseen taisteluun, josta selviämme vain olemalla tiiviissä yhteydessä Häneen sekä toisiin kristittyihin. Parhaiten meitä yhdistää yhteinen missio, kaikkien maailman kansojen opetuslapseuttaminen.

Usko Jeesukseen ei leviä ylläpitämällä tapoja, jotka eivät tarjoa ihmisille vastauksia elämän merkityksestä ja tehtävästä. Meidän tulee pitää arvossa Raamatun sanaa, kulkea rukoillen ja jakaa rohkeasti kokemuksiamme Jeesuksesta. Tällä tavoin uskovat tulee varustaa, ja se tulee tehdä henkilökohtaisesti.

Ihmisten reaktiot vaihtelevat, ja joudumme kestämään monia koettelemuksia. Joukossa on myös aina niitä, jotka ovat Jumalan valmistelemia ja kenties vain yhden askeleen päässä uskoon tulemisesta. Emme löydä näitä ihmisiä, jos piilotamme uskomme. Kohdatessaan Jumalan rakkauden, ihmiset reagoivat siihen aina jotenkin. Meitä kristittyjä kutsutaan istuttamaan, kastelemaan ja luottamaan siihen, että Jumala antaa kasvun (1. Kor. 3:6).

Marko Varvikko
lääketieteen opiskelija,
Kuopion OPKOn hallituksen jäsen

Juttu on julkaistu Arkin numerossa 3/2022. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

27.-29.1.23 father & king - disciple

Disciple is a student conference (in Helsinki), family gathering and summit for a community of believers centered around Jesus. 

Early bird prices are valid until 30th of November 2022. 

Disciple conference is arranged by Petrus Församling and OPKO. 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Uskon hyvä puolustaja tuntee kysymysten voiman

Totuus ei kasva eikä kutistu ihmisen mielen mukaan, mutta se tarvitsee puolestapuhujia. Jokainen kristitty voi kasvaa sellaiseksi, rohkaisee OPKOn apologi Aleksi Markkanen. Usein kaikki alkaa kysymyksistä.

Opetukset

alt=""

Evankeliumia jälkikristilliseen Suomeen

Millainen oli mielikuvien kristillinen Suomi? Melkein kaikki kuuluivat kirkkoon, kristinuskoa arvostettiin, kirkossa käytiin, pappi ja piispa olivat arvostetuimpien ammattien joukossa, kansa tunsi kristinuskon perusteet, virret olivat tuttuja, sunnuntaiaamu oli pyhitetty

Apologianurkka
alt=""

Harhatieto ja todellisuus

Elokuussa uutisoitiin ranskalaisesta tutkijasta, joka tviittasi teleskoopin tarkan kuvan Proxima Centauri-tähdestä. Tviitti keräsi toistakymmentä tuhatta tykkäystä. Kommenteissa ylistettiin tieteen voittokulkua. Sitten kuvan liikkeellelaittaja paljasti totuuden. Kyseessä oli vain punainen makkaraviipale

Kolumnit

alt=""

Kristinuskon vastaus länsimaiseen sekularisaatioon

Kristinuskon asema yhteiskunnassa on muuttunut koko historiansa ajan. Länsimainen kulttuuri rakentuu kristillisten arvojen ja ihmiskäsityksen pohjalle, mutta tämä on Suomessa ja Euroopassa laajalti unohdettu, kirjoittaa lääketieteen opiskelija Marko Varvikko.