Harhatieto ja todellisuus

alt=""

Elokuussa uutisoitiin ranskalaisesta tutkijasta, joka tviittasi teleskoopin tarkan kuvan Proxima Centauri-tähdestä. Tviitti keräsi toistakymmentä tuhatta tykkäystä. Kommenteissa ylistettiin tieteen voittokulkua. Sitten kuvan liikkeellelaittaja paljasti totuuden. Kyseessä oli vain punainen makkaraviipale mustalla taustalla.

Vakavampi tapaus oli syksyn 2018 paljastukset valetutkimuksista. Kolme tutkijaa kirjoitti artikkeleita Adolf Hitlerin Taisteluni-teoksen tulkinnasta feministisenä manifestina tai raiskauskulttuurin ehkäisemisestä kouluttamalla miehiä niin kuin nämä olisivat koiria. He huomasivat, että jos he vain laittoivat artikkeleihin tieteenalan muotijargonin ja mukautuivat sen muotioppeihin, oikeastaan mitkä tahansa läpäisi vertaisarvioinnin ja päätyi tieteellisiin julkaisuihin.

Kristillistä uskoa koskevat mielikuvat ovat monelta osin kielteisiä. Niitä pidetään itsestään selvinä ja kyseenalaistamattomina totuuksina.

Nykyään puhutaan kognitiivisesta vinoumasta. Ihmisellä on toimintamalleja, jotka saavat hänet arvottamaan tietoa puolueellisesti. Haluamme nähdä asiat meille sopivalla tavalla. Luotamme varauksettomasti suosikkiauktoriteetteihin. Torjumme tosiasiat, jotka ovat ristiriidassa uskomustemme, arvojemme ja unelmiemme kanssa. Valikoimme tietoa, tulkitsemme sitä väärin ja teemme siitä virhepäätelmiä.

Elämme jälkikristillisessä Suomessa. Sillä tarkoitan sitä, että ihmiset tuntevat ja arvostavat kristillistä uskoa yhä vähemmän. Sen vähän, mitä he tietävät, he useimmiten tietävät väärin ja vieläpä suurella varmuudella. Kristillistä uskoa koskevat mielikuvat ovat monelta osin kielteisiä. Niitä pidetään itsestään selvinä ja kyseenalaistamattomina totuuksina. Kristillisiä arvoja kauhistellaan: ”Elämmehän 2000-luvulla!” tai ”Tuohan on paluuta pimeälle keskiajalle!” Samasta ilmiöstä todistavat panettelevat etiketit vanhoillinen, fundamentalisti tai äärikristitty samoin kuin myytit siitä, että tiede on kumonnut uskon tai että kristinusko on vain valkoisen heteromiehen keksintö.

Onneksi todellisuus on rakennettu sellaiseksi, että pidemmän päälle meidän on mahdotonta kieltää sitä. Kognitiiviset vinoumat johtavat lopulta niin suuriin ongelmiin, ettemme enää pääse pakoon tosiasioita. Toisinaan uusi, yllättävä näkökulma muuttaa asenteen. Todistin sellaista hetkeä rippikoululeirillä. Toisen vetäjän kanssa käsittelimme seksuaalieettisiä kysymyksiä, jotka niin helposti nostattavat voimakkaita tunteita ja joissa ennakkoasenteet ovat vahvat. Hän aloitti yksinkertaisella kysymyksellä: Millainen paikka maailma olisi, jos me ihmiset eläisimme kuudennen käskyn mukaan? Kysymystä seurasi pitkä hiljaisuus. Laajenevat silmät paljastivat riparilaisten oivaltaneen, että kristillisen etiikan mukainen maailma oli jotain aivan muuta kuin mitä julkinen mielikuva antoi ymmärtää. Moraalittomaksi, pahaksi ja rajoittavaksi kuviteltu kristinusko onkin hyvän ja kauniin puolella.

Vesa Ollilainen
TT, Suomen teologisen instituutin teologinen asiantuntija

Kuva: Ilkka Kontturi
Juttu on julkaistu Arkin numerossa 3/2022. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
Yksinkertainen on kaunista

Puhelimen toisesta päästä vastaa Toni Mäkelä. Teologian maisteri, jonka muistan opiskeluajoiltani Helsingin yliopistosta. Lempeä, hieman nallekarhumainen kaveri, joka on kuin kotonaan OPKOn Helsingin opiskelijatyöntekijänä jo kuudetta vuotta. Työ ei kuitenkaan

Opetukset

Katso, minä teen uutta

Kun kaikki näytti päättyvän ja toivo oli mennyt, Jumala aloitti jotakin odottamatonta. Hän sanoi kansalleen: “Katso, minä teen uutta!” (Jes. 43:19). Tämä jae on OPKOn vuoden 2026 teemaraamatunkohta – eikä

Apologianurkka

Hyvä nimimuisti, mutta lyhyt

Vaihdoin kutsumanimeä kuutisen vuotta sitten. Olin kyllästynyt löytämään kaimoja rekikoirista, pehmoeläimistä ja lastenkirjojen toheloista päähenkilöistä. Hoksasin myös, että kolmas etunimeni Aleksi on johdos kreikan verbistä alexō, joka merkitsee ’puolustaa’ ja

Kolumnit

Tutut hiekkalinnat vai todellinen turva?

  “Rakentaessani omia hiekkalinnojani en myöskään koskaan löydä sitä elämää, jonka Jeesus tarjoaa.” Jumala puhui minulle useampi vuosi sitten seuraavan tarinan: Jeesus kutsuu minua seikkailuun merelle, ja olenkin aluksi innoissani