Tämän maailman ruhtinaan joulu

alt=""

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen
kirjeopistoa mukaillen:

Rakas Mali,

Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On jurotettu pikkutunneilla hiljaa nurkassa, käsissä tyhjä arpa ja yön viimeinen drinkki. Näinä päivinä ilman pikkutakkia ja lakerikenkiä voisi toimitusjohtajankin kuvitella lähiöpubin kanta-asiakkaaksi. Muistuta tarpeellisille tahoille, että toilailu ja syrjähypyt ovat kuitenkin laadullisesti eri asia solmiossa ja iltapuvussa, sivistyneissä 24 karaatin räkälöissä.

Pidä huoli siitä, että hiljaa myös ollaan, eritoten Kirotun Kirjan mukaisesta joulusta.

Kerran vuodessa baariin päästetty toimistojen harmaa massa on nyt siis ylilyöntinsä ja muut hutinsa tehnyt. Seuraavaksi on aika hiljentyä joulunaikaan.

Pidä huoli siitä, että hiljaa myös ollaan, eritoten Kirotun Kirjan mukaisesta joulusta. Minään toisena vuodenaikana ehkä juhannusaamua lukuunottamatta ei ole yhtä paljon synnintuntoa liikkeellä. Jouluyön sanoma pikkutunneilla loskan ja ruumiineritteiden keskelle laskeutuvasta Vapahtajasta saisi olosuhteiden vuoksi aivan liikaa kaikupohjaa. Siksi kipujen miehet ja sairausloman tuttavat ympäri adventinaikaisen Suomen tarvitsevat varjelustasi juuri nyt. Kristus on jo nähty kiertelemässä ympäri kuppiloita etsimässä kulmapöytiin kadonneita lampaitaan.

Varaudu tavalliseen tapaasi siihen, että sormistasi liukenee joitakin potilaita kirkkorakennuksien sisään. Tällöin on todella tärkeää, että jouluhartauksien saarnaajat kokevat suuria kiusauksia olla suututtamatta seurakuntaa hengellisellä puheella. Joulunodotus olkoon siksi jälleen vain ja ainoastaan lumihiutaleiden ja tunnelmoinnin aikaa. Ei paaston ja katumuksen, ei liioin evankeliumin aikaa. Kodeissa tahdon nähdä puurokauhoittain punaisia kuonoja, pukkeja, paketteja, tonttuja, ruokaa ja ähkyä. Sinänsä harmittomat juhlimisen tavat ja yletön juhlinnan määrä raivatkoon tieltään itse juhlakalun. Tahdon nähdä Vihollisen sotureita närkästymässä joulun maallistumisesta ja kritisoimassa nykymaailman menoa. En tahdo nähdä yhtäkään heistä lihaksitullutta luojaansa kumartamassa.

Luotan joulun sinun käsiisi.

Hellä setäsi,
Pora

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin
Seurakuntalainen-verkkolehdessä.

Miikka Niiranen
Kansanlähetysopiston
Apologialinjan vastaava

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
Yksinkertainen on kaunista

Puhelimen toisesta päästä vastaa Toni Mäkelä. Teologian maisteri, jonka muistan opiskeluajoiltani Helsingin yliopistosta. Lempeä, hieman nallekarhumainen kaveri, joka on kuin kotonaan OPKOn Helsingin opiskelijatyöntekijänä jo kuudetta vuotta. Työ ei kuitenkaan

Opetukset

Katso, minä teen uutta

Kun kaikki näytti päättyvän ja toivo oli mennyt, Jumala aloitti jotakin odottamatonta. Hän sanoi kansalleen: “Katso, minä teen uutta!” (Jes. 43:19). Tämä jae on OPKOn vuoden 2026 teemaraamatunkohta – eikä

Apologianurkka

Hyvä nimimuisti, mutta lyhyt

Vaihdoin kutsumanimeä kuutisen vuotta sitten. Olin kyllästynyt löytämään kaimoja rekikoirista, pehmoeläimistä ja lastenkirjojen toheloista päähenkilöistä. Hoksasin myös, että kolmas etunimeni Aleksi on johdos kreikan verbistä alexō, joka merkitsee ’puolustaa’ ja

Kolumnit

Tutut hiekkalinnat vai todellinen turva?

  “Rakentaessani omia hiekkalinnojani en myöskään koskaan löydä sitä elämää, jonka Jeesus tarjoaa.” Jumala puhui minulle useampi vuosi sitten seuraavan tarinan: Jeesus kutsuu minua seikkailuun merelle, ja olenkin aluksi innoissani