Yksinkertainen on kaunista

Puhelimen toisesta päästä vastaa Toni Mäkelä. Teologian maisteri, jonka muistan opiskeluajoiltani Helsingin yliopistosta. Lempeä, hieman nallekarhumainen kaveri, joka on kuin kotonaan OPKOn Helsingin opiskelijatyöntekijänä jo kuudetta vuotta.

Työ ei kuitenkaan ole kärki, jolla hän itsensä esittelee.

– Ensimmäisenä olen Jumalan lapsi. Sitten myös isä ja aviomies, hän toteaa.

First things first, kuten sanonta kuuluu. Tänään puhumme juuri siitä, miten Raamatun äärellä saa kasvaa Jumalan lapseksi. Siitä käsin voi sitten nousta elämään sitä elämää, johon Jumala on meidät tarkoittanut.

 

Miksi Raamattua on merkityksellistä lukea?

 

Kurkataan silti Tonin työtäkin näin aluksi. Hän on opiskelijatyöntekijä, mutta mitä se tarkoittaa?

– On työtä suomenkielisten ja kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. Opettamista, sielunhoidollista tukea, rinnallakulkemista, tapahtumien järjestämistä ja vapaaehtoisten johtamista.

 

Tätä miestä voi syyttää myös siitä, että Suomeen on saatu Raamattupodi, jossa Raamattu käydään läpi vuodessa. Rohmusipa tuo hengentuote vuoden 2024 tammikuuhun mennessä 453 000 kuuntelukertaakin ollen vuonna 2020 Suomen suosituin kristillinen podi. Nyt se jatkaa ikuista elämäänsä keräten yhä uusia kuulijoita.

 

Mutta miten Toni selittäisi vaikkapa aivan uudelle ja ymmyrkäiselle ihmiselle, miksi Raamatun lukeminen on niin tärkeää?

– Lähtisin siitä, että elämässä tärkeintä on Jumala ja suhde häneen. Raamattu on Jumalan sanaa. Sen kautta Jumala puhuu meille ja opimme tuntemaan häntä. Juuri tämä on Raamatun ydintä: suhde Jumalaan ja Jumalan tunteminen.

– Olennaista ei ole niinkään metodi tai tapa, vaan se, että lukee vilpittömällä sydämellä Herraa etsien. Yksinkertainen on kaunista, hän kiteyttää.

 

Ehkä tosiaan olemme joskus tehneet Raamatun luvusta liian vaikeaa ja teoreettista. Tonilla ainakin tuntuu olevan siinä varsin toisenlainen fokus.

– Raamatun lukemisen tarkoitus ei ole vain informaatio, vaan myös transformaatio. Tarkoitus ei ole vain kerätä mahdollisimman paljon tietoa, vaan se, että Jumalan sana saa muuttaa meitä ja elämäämme. Sana saa tulla meissä ja elämässämme lihaksi, jolloin usko vahvistuu ja kasvaa.

 

Miksi Raamatun pitäisi kiinnostaa opiskelijaikäistä?

 

Entä miten juuri opiskelijaikäisille voisi kommunikoida sitä, miksi Raamatun äärellä oleminen on merkityksellistä?

– Opiskelijaikäisillä korostuu kysymys siitä, kuka minä olen. Identiteetti sekä elämän suunta, tarkoitus ja merkitys ovat vielä hahmottumassa. Uskon, että on merkityksellistä antaa Jumalan puhua sanansa kautta ja muovata omaa elämää silloin, kun se on vielä murrosvaiheessa.

 

Tosiaan, elämme oman identiteetin hakemisen trendikautta länsimaissa. Monet puhuvat itsensä etsimisestä, mitä ikinä se sitten kenellekin tarkoittaa. Ja onhan “kuka minä olen” kysymyksenä yksinkertainen, mutta silti yksilölle niin syvä. Vastaako Raamattu todella siihen?

 

– Kyllä, itseään etsivälle ihmiselle sanoisin, että mitä jos etsisit Raamatusta. Tai että haluaisitko etsiä yhdessä. Itsensä etsiminen on itsessään hyvä asia, ja on tärkeää auttaa ihmisiä etsimään Raamatusta ja Jumalasta myös itseään koskevaa merkitystä ja tarkoitusta.

 

Tartun tähän, sillä haluan kuulla Tonin kiteytyksen siitä, mitä sieltä Raamatusta sitten konkreettisesti voi löytää mitä elämän tarkoitukseen tulee.

– Ihmisen tarkoitus on Jumalan tunteminen ja hänen tahdossaan eläminen, kuuluu vastaus.

Tuo evästys voinee poikia oivia lisäkysymyksiä Raamattua lukiessa. Kuten vaikkapa sen, mitä tarkoittaa “tuntea” Jumala. Se on muuten Tonin kestoteema myös lastenkasvatuksessa. Puhutaan siitä seuraavaksi.

 

Raamattua voi lähestyä luovasti

 

Tehdään aluksi ajatusleikki. Kuvittele perhe, jossa Raamattu on kudottu sisään kodin elämään ja arkeen.

Kuvittelit juuri Tonin perheen. Mies, vaimo ja kolme lasta, joiden elämäntavassa Raamattu ei tunnu ollenkaan päälleliimatulta. Enemmänkin ilmalta, jota hengitetään. Kysyn ensimmäiseksi, miten Raamattu asettuu puolisojen parisuhteeseen.

 

– Puhumme hengellisistä asioista yhdessä. Nyttemmin olemme yrittäneet lukea iltaisin ainakin pienen pätkän Raamattua yhdessä. Sitten keskustelemme siitä lyhyesti ja rukoilemme yhdessä. Tätä tosin pitäisi tehdä säännöllisemmin.

 

Myös lasten kanssa vietetyillä iltahartauksilla on Tonin perheessä vahva asema.

– Pitkään on ollut tapa, että minä, 8-vuotiaamme ja puolisoni pidämme yhdessä iltahartauksia. Luemme lastenraamattua tai hartauskirjoja. Alussa rukoillaan, sitten luetaan pätkä ja keskustellaan siitä. Loppuun rukoillaan taas, ja joskus lauletaan hengellisiä lauluja.

Näin kaunista voi olla, kun ihan koko perhe saa tuntea Jumalan yhdessä. Nyttemmin iltahartaudet kun on aloitettu myös 3-vuotiaiden kaksosten kanssa.

Todellinen yllätys tulee kuitenkin, kun Toni jatkaa.

 

– Viime aikoina olemme lukeneet 8-vuotiaamme kanssa Raamattua siten, että kun vien hänet aamulla kouluun, niin meillä on Raamattu autossa. Hän lukee siitä lyhyen pätkän ja juttelemme, mitä siitä tulee mieleen. Ehdimme vielä rukoillakin lopuksi 10-15 minuutin mittaisen matkan aikana.

 

Raamattu vaikuttaa koko perheeseen

Tonin perheen Raamatun lukutavat heijastavat “yksinkertainen on kaunista” -tyyppistä lähestymistapaa, joka ei tee asioista liian vaikeita. On pakko kysyä, miten tämä kaikki on vaikuttanut perheen ilmapiiriin ja sen jäseniin.

 

– Paljon. On aivan ihanaa, kun 8-vuotias kertoo 3-vuotiaille pikkuveljilleen Jeesuksesta. Se lämmittää omaa sydäntä ihan valtavasti.

Kasvatuksellisesti kyse on myös tietoisesta valinnasta nähdä vaivaa sen eteen, että lapset oppivat tuntemaan Jumalan jo pienestä pitäen.

– Kun lapsemme on lähetyskäskyn mukaisesti kastettu Jumalan lapsiksi, niin meitä kutsutaan myös opettamaan heitä tuntemaan Jumala ja noudattamaan kaikkea maan kaikkea, mitä Jeesus on käskenyt meidän noudattaa. Samalla on niin, että arjen keskellä kaikki ei mene niinkuin tahtoisi, mutta suuret linjat ratkaisevat.

 

Opettaminen on myös jotain, mikä Tonin perheessä tapahtuu luonnostaan arkisten keskustelujen lomassa. Niissä hän pitää tärkeänä toistuvuutta, ikätasoisesti viisasta lähestymistapaa sekä sitä, että tehdään asioista tarpeeksi yksinkertaisia.

 

– Esimerkiksi 3-vuotiaidemme kanssa ollaan mietitty, mikä on ollut päivässä kivaa. Sitten kerron heille, että Raamatun mukaan jokainen hyvä lahja tulee Jumalalta. Sitten sanomme yhdessä Jeesukselle kaikesta kiitoksen.

Evankeliumin ydin selkeäksi

 

Sekä lasten että opiskelijaikäisten kanssa tulee myös tärkeäksi kysymys siitä, mitä asioita Raamatusta nostaa esille ja miten. Entä miten voisi luovia vaikeiden teemojen äärellä niin, että lopputulos olisi tarkoituksenmukainen?

 

Molemmille ikäryhmille Raamatun tärkein sanoma on Tonin mukaan pelastus ja turva Jeesuksessa. Siitä kaikki lähtee.

– Kerron, mitä Jeesus on puolestamme tehnyt ja että meillä on pelastus Hänen ansiostaan. Samoin tuon esille, että Jeesus kutsuu meitä elämään Jumalan tahdon mukaan.

 

Tavoite on myös se, että varsinkaan lapset eivät jää kiinni hankaliin teologisiin käsitteisiin, vaan oppivat ennemminkin niiden merkityssisältöjä.

– Näin lapsi oppii luomaan merkityksiä Raamatun ja oman elämän välille. Jumalan ja itsensä välille. Ymmärtää, miten Jumala ja Raamattu liittyvät hänen elämäänsä. Ja ennen kaikkea oppii tuntemaan hyvän Jumalan, joka rakastaa ja pelastaa. Ja jolla on heille kutsu.

 

Raamatusta kuitenkin löytyy myös haastavia ja hämmentäviä sisältöjä. Joskus jopa pelottaviakin. Esimerkiksi helvettioppi ei sellaisenaan ole lapsen mielelle turvallinen. Miten siis puhua vaikkapa pelastuksesta ikätasoisesti?

 

– Vanhimmalle lapselle sanoitin, että Jeesus vie taivaaseen, ja että ilman häntä joutuu “hukkaan”. Kerroin myös, että Jumala haluaa pelastaa jokaisen ihmisen. Jumala on myös kaiken hyvän ja elämän lähde, ja Taivaassa saamme olla täysin osallisia Jumalasta. Jos taas sanoo Jumalalle “ei”, joutuu eroon kaikesta tästä hyvästä.

 

Näin päädyttiinkin jälleen takaisin Raamatun ytimen äärelle. Moni ongelma väistetään, kun keskitytään olennaiseen.

– Peruslähtökohta Raamatun lukemiseen liittyvien hankaluuksien kohtaamiselle on Raamatun ydin Jeesuksen pelastustyöstä. Sen painottaminen, että kyse on ytimeltään yhteydestä Jumalaan ja suhteesta Jeesukseen, Toni kiteyttää.

 

Raamatun jännitteitä ei tarvitse kaihtaa

 

Kun evankeliumin perusta on selkeä, ehtii Tonin mukaan hankalien kysymysten kanssa kyllä painimaan rauhassa. Pyhää Henkeä kannattaa myös rukoilla avaamaan Raamattua, ja hänen johdatukseensa saa luottaa. Painimatsia ottavalle Toni antaa myös tärkeän vinkin:

– Kysymykset Raamatun äärellä voivat olla hyvin moninaisia, mutta niiden kanssa ei kannata jäädä yksin. Niistä on hyvä keskustella ja niiden äärellä voi rukoilla yhdessä muiden kanssa.

 

Mutta mitä jos “ne muut” ajattelevatkin minun olevan huonompi uskova, kun mietin tätä ja tuota? Tällaista asennetta Toni ei toivoisi näkevänsä, koska se tappaa rehellisyyden.

– Ajattelen, että mitä rehellisempiä olemme omien haasteidemme ja kysymystemme kanssa, sitä parempi. Pyhä Henki on totuuden henki, ja uskon, että Jumala tahtoo kohdata meidät siellä missä me oikeasti ollaan. Oli sitten hankaluuksia seksuaalikysymysten tai minkä tahansa asian kanssa.

 

Seksuaalikysymykset mainittu. Seurataan nyt Tonin ohjenuoraa rehellisyydestä ja todetaan se virtahepo olohuoneessa, että esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille Raamatun lähestyminen voi olla astetta kipeämpää. Mitä Toni siis haluaisi sanoa ihmiselle, joka tunnistaa tästä itsensä?

 

– Haluaisin sanoa, että Jeesus rakastaa sinua enemmän kuin ymmärrätkään. Että Jeesus ymmärtää sinua ja tahtoo sinulle pelkästään hyvää.

Kuulostipa aika yksinkertaiselta. Mutta tosiaan: yksinkertainenhan on kaunista ja lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Ehkä meidän kaikkien tarvitsisi kuulla jotain tuollaista sanottavan meille keskellä arkeamme.

Onhan Jumalan rakkaus kuitenkin Raamatun punainen lanka.

 

Teksti: Mikael Elmolhoda 

Kuvat: Venla Keski-Lusa

 

Juttu julkaistu Arkin numerossa 2/2025. Tilaa Arkki tästä.