Tutut hiekkalinnat vai todellinen turva?

 

“Rakentaessani omia hiekkalinnojani en myöskään koskaan löydä sitä elämää, jonka Jeesus tarjoaa.”

Jumala puhui minulle useampi vuosi sitten seuraavan tarinan: Jeesus kutsuu minua seikkailuun merelle, ja olenkin aluksi innoissani lähdössä matkaan, mutta kun saavun rannalle, säikähdän pelottavaa merta ja korkeita aaltoja, enkä uskalla astua veneeseen. Jäänkin sen sijaan tutulle ja turvalliselle rannalle rakentamaan hiekkalinnaa, mutta sitten säikähdän uudestaan, tarraan linnaani kiinni, ja se sortuu. Silloin Jeesus tulee hiekkalinnani paikalle, kohtaa minut hyvin intiimisti ja henkilökohtaisesti, ja kaikki pelkoni ja jännitykseni sulaa pois. Sydämeeni syttyy kaipaus, joka ei ole lähtöisin omasta sydämestäni: kaipaus jättää aurinkoinen, mukava hiekkaranta ja lähteä valtamerelle etsimään pimeyden vallassa elävät ja valloittamaan valolle se, mikä vielä on pimeyttä.

Elämä Jeesuksen kanssa ei ole tuttua ja turvallista. Muutama vuosi sitten Jeesus sytytti omaan sydämeeni uudenlaisen palon seurata hänen kutsuaan kalastaa ihmisiä ja tehdä opetuslapsia. Samalla viime vuosien aikana Jeesuksen läheisyys on paljastanut sydämestäni jatkuvasti hiekkalinnoja, jotka eivät kestä. Pysyn niin helposti mieluummin siinä, missä en ole alttiina kivulle, häpeälle tai hylätyksi tulemiselle – se tuntuu helpolta ja turvalliselta, mutta se ei ole Jeesuksen tie.

Jeesuksen seuraaminen on kulkemista tiellä, jolla omat hiekkalinnat sortuvat. Jeesus sanoo: ”Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni ja evankeliumin tähden kadottaa, on sen pelastava”. Jos haluan liittyä mukaan Jumalan suunnitelmaan ja toteuttaa hänen tahtoaan, jotta kaikki pelastuisivat, minun on pakko luopua omista systeemeistäni, jotka ovat tämän suunnitelman esteenä.

Rakentaessani omia hiekkalinnojani en myöskään koskaan löydä sitä elämää, jonka Jeesus tarjoaa. Se elämä on näennäisesti vaarallista, mutta sen tarjoama turva on todellista, koska sen turva ei perustu itseeni, vaan Jumalaan. Kun sydän uskaltaa irroittaa otteensa siitä, mihin se tarraa kiinni, löytää todellisen elämän, josta Jeesus puhuu – häntä aivan lähellä, vapaana toteuttamaan alkuperäistä tarkoitustaan, tuoden Jumalan valtakunnan todellisuuden sinne, missä sitä ei vielä ole.

 

Hanna Varvikko

Opiskelija

Jyväskylän OPKO

Kirjoitus on  julkaistu Arkin numerossa 2/2026. Tilaa Arkki tästä.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
Yksinkertainen on kaunista

Puhelimen toisesta päästä vastaa Toni Mäkelä. Teologian maisteri, jonka muistan opiskeluajoiltani Helsingin yliopistosta. Lempeä, hieman nallekarhumainen kaveri, joka on kuin kotonaan OPKOn Helsingin opiskelijatyöntekijänä jo kuudetta vuotta. Työ ei kuitenkaan

Opetukset

Evankeliumi ja lähetys

  Jos saisit tavata jonkun Raamatun henkilöistä (Jeesusta lukuun ottamatta), kenet valitsisit? Vaihtoehtoja on monia, mutta yksi omista suosikeistani olisi ilman muuta apostoli Paavali. On häkellyttävää lukea kaikesta siitä, mitä

Apologianurkka

Hyvä nimimuisti, mutta lyhyt

Vaihdoin kutsumanimeä kuutisen vuotta sitten. Olin kyllästynyt löytämään kaimoja rekikoirista, pehmoeläimistä ja lastenkirjojen toheloista päähenkilöistä. Hoksasin myös, että kolmas etunimeni Aleksi on johdos kreikan verbistä alexō, joka merkitsee ’puolustaa’ ja

Kolumnit

Tutut hiekkalinnat vai todellinen turva?

  “Rakentaessani omia hiekkalinnojani en myöskään koskaan löydä sitä elämää, jonka Jeesus tarjoaa.” Jumala puhui minulle useampi vuosi sitten seuraavan tarinan: Jeesus kutsuu minua seikkailuun merelle, ja olenkin aluksi innoissani