Teologian tohtori Lilian Lindén sai konfirmaatiolahjaksi C.S. Lewisin kirjoittaman kirjan Paholaisen kirjeopisto. Teos tarjosi niin hyviä aineksia kristillistä maailmankuvaarakentavalle nuorelle, että Lindén janosi lukea lisää. Hänen viime vuonna valmistunutväitöskirjansakin käsitteli Lewisin ajattelua.
OPKOn ruotsinkielisen työn johtava työntekijä ja Veritas Forum –koordinaattori Lilian Lindén haluaa luoda tapahtumia, joissa elämänkatsomustaan rakentavat nuoret voivat käydä kunnioittavaa a rohkeaa dialogia sekä tutustua kristittyihin, joilla on koeteltuja vastauksia uskon älyllisiin haasteisiin.
Lindénin urapolku hyvien tapahtumien ja yhteyden rakentajaksi alkoi 1994, kun hän valmistui teologiksi Helsingin yliopistosta haaveenaan päästä Israeliin. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli viisi vuotta OPKOn Turun ruotsinkielisessä paikallisjärjestössä.
Tämän jälkeen Lindén hakeutui lähetyskurssille Suomen Lähetysseuraan.
Lindén lähetettiin lähetystyöhön messiaanisten juutalaisten kirjastoon Jerusalemiin. Reilun kolmen mielenkiintoisen vuoden jälkeen hän uupui ja palasi kotimaahan. Suomessa hän palasi työhön OPKOon, tällä kertaa kehittämään valtakunnallista ruotsinkielistä opiskelijatyötä. Parinkymmenen vuoden jälkeen opiskelijatyö on hänelle edelleen rakas kutsumus.
Demoneita Oxfordista
Yksi Lindénin intohimoista liittyy apologiaan, uskon puolustamiseen älyllisin perustein. Hänen suurin inspiraation lähteensä on ollut jo pitkään kirjailija C.S. Lewis. Tämä Oxfordin ja Cambridgen kirjallisuustieteen professori tuli tutuksi jo 15-vuotiaana rippikoulun jälkeen, kun Lindén sai konfirmaatiolahjaksi Lewisin
teoksen Paholaisen kirjeopisto. Teos on satiirinen hengellisen sodankäynnin käsikirja, jossa kokenut demoni Screwtape kirjoittaa kokemattomalle demonille ohjeita ihmisten johtamiseksi harhaan.
– Tykästyin kirjaan kovasti.
Pietarsaaren lukiosta valmistuttuaan Lindén oli kahlannut läpi jo ison määrän Lewisin teoksia. Erityisen merkittävä hänelle oli Tätä on kristinusko (Mere Christianity), joka esittää kristinuskosta loogisen ja rationaalisen puolustuksen sekä kristitylle että skeptikolle.
Lewis tarjosi nuorelle Lindénille juuri sen, mitä hän eniten kaipasi: sillan järjen ja uskon välille. Lewisin kyky selittää vaikeita teologisia ja filosofisia kysymyksiä maanläheisesti kosketti ja kiehtoi.
Lindén on kuullut arvion, jonka mukaan vain kymmenen prosenttia ihmisistä tarvitsee vakaumukselleen järkiperäisiä argumentteja. Hän katsoo kuuluvansa tähän ryhmään ja tietää, miten arvokasta tällaisten perusteluiden tarjoaminen on hänen kaltaisilleen.
– Lewis antoi minulle valtavasti vastauksia ja auttoi ymmärtämään kristinuskoa syvästi.
Lucyn kanssa Narniassa
Kiinnostus ja kiitollisuus huipentui vuonna 2024 väitöstilaisuuteen Åbo Akademissa. Silloin tarkastettiin Lilian Lindénin väitöskirja, joka käsittelee C.S. Lewisin suhdetta filosofiseen idealismiin.
Lewis on opettanut Lindéniä luottamaan Jumalaan myös silloin, kun tulevaisuus on epäselvä. Hän viittaa Narnia-kirjojen kohtaan, jossa Kristuksen vertauskuvana toimiva leijona Aslan kehoittaa Lucya jatkamaan matkaa, vaikka muut eivät sitä tee.
– Välillä elämässä tuntuu, ettei tiedä, mikä on seuraava askel. Jumalalla on kuitenkin suunnitelma, vaikka omasta mielestäni asiat olisivat menneet pieleen.
Lindén herkistyy vakuuttaessaan, että Jumalan näyttämästä suunnasta löytyy aina polku eteenpäin.
Yksi Lindénin elämän merkittävistä poluista on ollut Veritas Forum -työmuoto, jonka hän toi Suomeen jo vuonna 2012.
Ensimmäiseen Suomessa järjestettyyn Veritas Forumiin saapui myös apologi William Lane Craig. Tapahtumasta kiinnostuneiden määrä pääsi yllättämään kun saliin oli varattu paikkoja 350 henkilölle, mutta ovien ulkopuolelle jäi 150 kiinnostunutta.
Tämänkin Veritas Forumin tallenne on edelleen katsottavissa YouTubesta ja sitä on vuosien saatossa katsottu jo lähes 40 000 kertaa.
Forumit tuovat korkeakouluihin maailmankatsomusten välisiä dialogeja, jotka järjestetään akateemisesti ansioituneiden puhujien välillä rohkeasti ja kunnioittavassa ilmapiirissä.
– Eniten opiskelijoita kiinnostavat ateistien ja kristittyjen väliset väittelyt.
Jumalan olemassaolo on ollut useamman kerran väittelyn aiheena, Lindén kertoo.
Akatemia verkossa
Veritas Forumeiden aiheet voivat olla myös pehmeämpiä, kuten Vaasaan suunniteltu teema ”Mistä saa voimaa kriisin keskellä?”
Keskustelutilaisuuksia järjestetään säännöllisesti viidessä yliopistokaupungissa. OPKOn apologiatyöhön liittyy myös verkossa järjestettävä Ajattelun akatemia, jossa apologian kysymyksiin voi syventyä toisten kanssa sijainnista riippumatta.
Aina kun puhutaan apologiasta, päädytään ennemmin tai myöhemmin pohtimaan kärsimyksen ongelmaa. Lindénillä on aiheesta monta klassista ajatusta, kuten tahdon vapaus.
– Jumala ei halunnut luoda robotteja. Hän antoi ihmiselle mahdollisuuden kääntää hänelle selkänsä. Jos Jumala estäisi väärät asiat, joita haluamme tehdä, tämä ei kunnioittaisi vapaata tahtoamme.
Lindénin mielestä on olennaista huomata, että ihmiselle on ominaista kysyä tällaisia kysymyksiä.
– Ne kertovat valtavasti ihmisestä.
Kurkotamme Luojaamme kohti, joka on korkein tietoisuus ja olemassaolo itsessään. Häntä kohti katsoessamme elämämme saa merkityksen.
Unelmana 10 000 opiskelijaa
Kasvavien yhteisöjen rakentaminen on Lilian Lindénin työn keskeinen tavoite ja merkityksen luoja. Hän johtaa ruotsinkielistä työtä ja kantaa mukanaan järjestön suurta visiota. – Mitä jos Opko tavoittaisi 10 000 opiskelijaa?
Konkreettinen tavoite on, että kaikkiin Suomen 41 ruotsinkieliseen lukioon saataisiin kristittyjen opiskelijoiden ryhmä.
– Tärkeintä kasvussa on tukiverkko, jotta nuoret voivat kasvaa uskossa.
Henkilökohtaisesti Lindén unelmoi pyhiinvaellusten järjestämisestä Israeliin. Luottamus ja pyhä huolettomuus auttavat tässäkin.
– Jos Jumala tahtoo, niin tapahtuu.
Apologi C.S. Lewis kypsyi
kovissa kouluissa
Harva 1900-luvun ajattelija on
onnistunut yhdistämään fantasian ja
filosofian niin elävästi ja hedelmäl-
lisesti kuin irlantilaissyntyinen C.S.
Lewis (1898–1963). Hän loi useita
sukupolvia lumonneen taianomaisen
Narnian maailman ja rakensi samalla
kiehtovia ja kestäviä siltoja uskon ja
järjen välille.
Lewis oli arvostettu kirjallisuuden-
professori Oxfordin ja Cambridgen
yliopistossa ja yksi aikansa merkit-
tävimmistä kristillisistä apologeista.
Hän koki nuorena monia suuria
menetyksiä ja vastoinkä ymisiä .
Lewisin äiti kuoli syöpään hänen
ollessaan yhdeksänvuotias.
Hän joutui ankariin sisäoppilaitoksiin,
joissa
häntä kohdeltiin kaltoin hänen
irlantilaisuutensa vuoksi. Karut ko-
kemukset saivat hänet hylkäämään
lapsuutensa uskon. 15-vuotiaana
hän julistautui
vakaumukselliseksi ateistiksi.
Lähes
kahden vuosikymmenen ja pitkän
älyllisen ja filosofisen prosessin
jälkeen hän löysi tien takaisin.
Lewis kuvaili myöhemmin olleensa
”vastahakoisin ja haluttomin kään-
tynyt koko Englannissa”. Hän koki
Jumalan painostaneen ja piirittäneen
häntä jatkuvasti loogisilla todis-
teilla, kunnes hän lopulta hyväksyi
tosiasiat.
Sota kauhisti ja kasvatti
Lewisin opinnot Oxfordissa katkesi-
vat ensimmä iseen maailmansotaan.
Hän palveli rintamalla ja haavoittui
vuonna 1918. Sota muovasi syvästi
hänen käsitystään pahuudesta ja
kärsimyksestä.
Sodan loputtua hän
loi menestyksekkään akateemisen
uran ja erikoistui keskiajan ja
renessanssin kirjallisuuteen.
Lewis tunnetaan myös läheisestä
ystävyydestään J.R.R. Tolkienin
kanssa. He kuuluivat molemmat
kirjallisuuspiiriin nimeltä The
Inklings. Piiriläiset kokoontuivat
pubiin lukemaan ääneen teoksiaan
ja kannustamaan toisiaan. Lewis
esitteli Narnian mailmaa ja Tolkien
luonnoksiaan Taru sormusten
herrasta -teoksesta.
Hä nen myöhemmät kirjoituksensa,
kuten hänen vaimonsa kuolemasta
kertova Muistiinpanoja surun ajalta
(A Grief Observed), osoittavat, ettei
hänen uskonsa ollut sokeaa. Vaikka
Lewis käy läpi syvän kyseenalaista-
misen vaiheen, kirja päättyy siihen,
että hän löytää hitaasti tien takaisin
ymmärrykseen ja luottamukseen,
tällä kertaa syvemmältä ja koetel-
lummalta pohjalta. Hän koetteli
uskoaan vilpittömästi ja rehellisesti
elämän suurten vastoinkäymisten
keskellä ja etsi Jumalan johdatusta
elämänsä loppuun saakka.
Teksti: Anna-Mikaela Miettinen
Kuva: Venla Keski-Lusa
Kirjoitus on julkaistu Arkin numerossa 4/2025. Tilaa Arkki tästä.
