Rukoushaastattelussa raamattukouluttaja Eero Junkkaala

alt=""

Mikä on kiinnostanut sinua viime aikoina Jeesuksen rukousopetuksissa?

Minua on viime aikoina erityisesti kiinnostanut se, mitä Luukkaan evankeliumi kertoo Jeesuksen rukouselämästä. Muut evankelistat eivät kiinnitä tähän niin paljon huomiota, mutta jostain syystä Luukas ottaa tämän teeman puheeksi. Yksi Luukkaan lähde on todennäköisesti ollut Jeesuksen äidin, Marian haastattelu. Olisiko Maria halunnut muistuttaa, kuinka paljon Jeesus käytti aikaa rukoukseen. Jos luet seuraavat jakeet, saat tästä hyvän kuvan: Luuk. 4:42; 5:16; 6:12; 9:10 ja 9:18. Jeesus tarvitsi omaa rauhaa, vetäytymistä ihmisten hälinästä. Jos siis hän, miksen myös minä.

Millainen oli VT:n rukousmaailma, joka oli Jeesuksen tausta rukoukselle?

Parhaan kuvan Vanhan testamentin rukousmaailmasta saamme lukemalla psalmeja. Ne ovat olleet Jumalan kansan rukouksina kautta aikojen. Vanhassa testamentissa on muitakin hyvin koskettavia rukouksia. Tällaisia ovat esimerkiksi Salomon rukous (1. Sam. 3), Nehemian rukous (Neh. 9) ja Danielin rukous (Dan. 9).

Monista psalmeista voimme nähdä, kuinka ne ovat olleet Jeesuksen rukouksina hänen elämänsä käännekohdissa. Erityisesti psalmit 22 ja 88 ovat sellaisia, joista voi lukea Jeesuksen sydänääniä hänen kärsimystiellään. Psalmia 118 laulettiin Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin ja Jeesus otti tuolloin tietoisesti sen roolin, joka hänelle oli ennustettu profeetta Sakarjan sanomassa (Sak. 9).

Mitä Jeesus opettaa rukouksesta?

Hän opettaa yhden kiinteän rukouksen, Isä meidän -rukouksen. Sillä pärjätään aika pitkälle. Sen jokaiseen lauseeseen voi liittää omat kiitoksensa, pyyntönsä, kysymyksensä, niin, koko oman elämänsä kirjon. Lisäksi hän rohkaisee pyytämään pienimpiäkin asioita ja vakuuttaa, että kaikki rukoukset kuullaan. Vastaus voi joskus viipyä, mutta sekin on hänen vastauksensa.

Kuka on ollut sinulle inspiroiva rukouksen opettaja?

Viime vuosien merkittävin tähän liittyvä lukukokemus oli Lea Kujanpään kirja Rukouksen matkassa. Se ei aseta rukouksen rimaa liian korkealle, mutta saa lukijan vakuuttumaan, että rukous kannattaa. Rukous on kuin veteen heitetty kivi. Siitä lähtee siunauksen laineita, joilla on todellista vaikutusta.

Miten ihmiset mahtavat tänä päivänä kuulla Raamatun kuvaukset siitä, että Jeesus karkotti pahoja henkiä?

Aika yleisesti ajatellaan, että ilmiö kuuluu menneeseen maailmankuvaan, jossa sairaudetkin nähtiin henkien aiheuttamaksi. Tosin Jeesuksen toiminnassa erotetaan nämä kaksi selvästi eri asioiksi. Sairauden ollessa kyseessä paikalla on kaksi henkilöä, Jeesus ja sairas, riivauksen kohdatessa on kyse vähintään kolmesta, sillä silloin puhutellaan demoneita.

Luonnollisesti Raamattunsa vakavasti ottava kristitty ymmärtää, että henkimaailman todellisuus on edelleen olemassa. Sitä vartenhan Jeesus tuli, että hän voittaisi Pahan vallan.

Tarvitsisiko kirkko opetusta tästä aiheesta?

Luterilainen kirkko on valistuksen jälkeen siivonnut opetuksestaan lähestulkoon tällaisen aineiston pois, ja aiheuttanut sillä itselleen suuren vahingon. Katolinen ja anglikaaninen kirkko ovat säilyttäneet opetuksessaan ja toiminnassaan ohjeita eksorkismiin eli riivaajien ulosajamiseen. Meilläkin sellaisen tarve lisääntyy sitä mukaa kuin erilaiset uushenkiset virtaukset avaavat ovia monenlaisten henkien tulla.

Tarvitaan asiat vakavasti ottavaa maltillista keskitietä kaiken kieltävän liberaaliteologian ja joka paikassa henkiä näkevän äärikarismaattisuuden välillä.

Miten toimin, jos kohtaan ihmisen, jonka kohdalla esille nousee kysymys pahojen henkien läsnäolosta?

Tärkeintä on tiedostaa, että Jeesus on voittaja, eikä millään hengillä ole valtaa hänen ylitseen. Kuka tahansa kristitty voi käskeä outoja ilmiöitä kohdatessaan niitä poistumaan Jeesuksen nimessä. Raamatun lukeminen, rukous ja ehtoollinen ovat aina avuksi. Myös kodin siunaamista kannattaa pyytää, jos kokee jotain tällaista kodissaan.

Jos sitten joku on oikein perusteellisesti avannut elämänsä okkultismin tai muun väylän kautta demoneille, tarvitaan vahvempia lääkkeitä. Onneksi niitä on olemassa. Tällöin kannattaa kääntyä sellaisten kristittyjen puoleen, joilla on kokemusta tällaisten asioiden hoitamisesta. Minä voin ilmoittautua yhdeksi, jolta saa kysyä lisätietoja: eero.junkkaala@sro.fi

Eeron Junkkaalan kuva: Jussi Helttunen

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Veritas Forumit: 

Pe 26.4. Tampere: Alister McGrath, Leila Haaparanta
Ke 8.5. Jyväskylä: Vishal Mangalwadi, Laura Stark
Pe 10.5. Helsinki: Vishal Mangalwadi, Eva Biaudet
Lue lisää Veritas Forumeista

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Suuria unelmia pienille ihmisille

Vuoden alussa kuntosalille ilmestyi uusia kasvoja. Monet heistä olivat luvanneet itselleen laittaa kroppansa kuntoon. Vähitellen joukko harveni. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, mutta on eri juttu jaksaa mennä sitkeästi niitä kohti.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema

Opetukset

Hengen ja tulen kaste

Olin leikkimässä kotitalomme pihalla Turussa, kun A-rapun kuudennessa kerroksessa asuvan Tepon isä tuli ulos. Hän katsoi meidän poikien auki repsottavia kengännauhoja, kumartui vuorotellen jokaisen kohdalle ja opetti solmimaan nyöreistä rusetin. Kun Johannes Kastajalta kysyttiin, oliko hän se odotettu Messias, hän vastasi, ettei olisi kelvollinen edes avaamaan Messiaan kengännauhoja.

Apologianurkka
Aleksi Markkanen

Vain yksi jumala vähemmän

Uusateistit huomauttavat mielellään, että kristityt ovat pitkälti samaa mieltä heidän kanssaan. He luettelevat pitkän rimpsun muinaisia ja nykyisiä jumalhahmoja, joihin mekään emme usko. Sitten he toteavat myhäilevään sävyyn, että kiistäessään

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.