”Kevään Arkin teema on aina ollut lähetys.” Näin minua muistutettiin.  Mikäs siinä. Tietenkin lähetyksestä pitää kirjoittaa myös OPKOn jäsenlehdessä. Onhan OPKOlla oma lähetyssihteerikin, omat lähetyskohteet ja aktiot.  Paikallisyhdistykset nimeävät lähetysvastaavia, jotka kutsuvat lähetystyöntekijöitä vierailemaan opiskelijailloissa kerran kaudessa. Toimimme hyvässä yhteistyössä kirkon virallisten lähetysjärjestöjen – erityisesti Kylväjän ja Kansanlähetyksen – kanssa. Lähetyskasvatus viiden vuosikymmenen ajan on kannattanut. Evankeliumin asialle on muihin maihin lähtenyt monta bussilastillista entisiä opiskelijoita. On hienoa olla suuressa mukana! Lähetys on tärkeää, mutta onko se vieläkin enemmän kuin

Opiskelija- ja Koululaislähetys, tuttavallisesti OPKO, täyttää tänä vuonna puoli vuosisataa. Juhlimme  oikein olan takaa koko vuoden.  Järjestön riemuvuosi starttasi loppiaisena Espoonlahden kirkossa pidetyillä messulla, juhlalla (kuvassa perustajajäseniä) ja muistojen kahvilalla.  Jälleen kerran yllätyin siitä, millaista yli kaikkien laarien pursuavaa satoa 1960 ja -70 lukujen herätys on kantanut.   Viidesläisiä järjestöjä yhdistää samankaltainen Jumala-kokemus.  Tulet roihusivat.  Lapsille ja opiskelijoille vietiin hyvää sanomaa. Lähetystyöntekijöitä lähti monta lentokoneellista maan ääriin.  Perustettiin lehtiä, radioasemia ja muutettiin maailmaa. Pelkästään OPKOn kautta syntyi kolme kirkon lähetysjärjestöä:

Onko elämäsi kirjoitettu tähtiin? Oletko mukana itseäsi suuremmassa suunnitelmassa, jonka käsikirjoitus on jo tehty? Yksi kristityn tunnusmerkeistä on Raamatun mukaan se, että hän elää johdatuksessa. Lampaat kuulevat Hyvän Paimenen äänen. Hän lupaa johdattaa rukoilevaa eteenpäin. Asia ei ole kuitenkaan tällä pureskeltu. Johdatus synnyttää joskus äärimmäisiä tunteita, ihanaa innostusta ja puistattavaa pelkoa.

Mistä kaikki on lähtöisin? Tästä kullakin maailmankatsomuksella on oma käsityksensä. Niiden joukossa kristillisyys on ilahduttava poikkeus. Kristillisyys nimittäin kuvaa Jumalan rakkauden kaiken olemassa olevan lähteeksi ja perustaksi. Jumala itse on dynaaminen rakkaus: Isä, Poika ja Pyhä Henki, ja hän luonut meidät rakkaudesta, rakkauteen ja rakkautta varten. Puhe rakkaudesta ei siis ole kristitylle mikään ylimääräinen kuorrutus varsinaisen asian ympärillä vaan kaiken ydin. Rakkaus on alkuperäinen elinympäristömme, johon meidät on tarkoitettu mutta josta olemme langenneet pois. Apostoli Paavalin mukaan Kristuksen rakkaus jopa

Mikä on elämäsi kallisarvoisin asia? Tätä kysyttiin eräältä länsisuomalaiselta maanviljelijältä.  ”Kyllä kai se on nyt tuo tuossa pihalla”, isäntä vastasi osoittaen työkintaallaan viimeisintä suurta investointiaan, ferrarinpunaista puimuria!  On yllättävän hankalaa määritellä elämän tärkeysjärjestys, puhumatkaan siitä, että todella toimisimme sen mukaan. Raamatun mukaan olemme luonnostamme langenneessa ja epätasapainoisessa suhteessa omaan itsemme, lähimmäisiimme, Jumalaan ja luomakuntaan. Tämä näkyy henkisenä huonovointisuutena, arvojen sekamelskana sekä välinpitämättömyytenä ihmisistä ja luonnosta ympärillämme. Tarjolla on monenlaisia keinoja oman hyvinvoinnin parantamiseksi: life coachit auttavat yksilöllisten ja terveellisten elämäntapojen