Rakkaus on kaiken lähde

soilihaverinenarkki3

Mistä kaikki on lähtöisin? Tästä kullakin maailmankatsomuksella on oma käsityksensä. Niiden joukossa kristillisyys on ilahduttava poikkeus. Kristillisyys nimittäin kuvaa Jumalan rakkauden kaiken olemassa olevan lähteeksi ja perustaksi. Jumala itse on dynaaminen rakkaus: Isä, Poika ja Pyhä Henki, ja hän luonut meidät rakkaudesta, rakkauteen ja rakkautta varten. Puhe rakkaudesta ei siis ole kristitylle mikään ylimääräinen kuorrutus varsinaisen asian ympärillä vaan kaiken ydin. Rakkaus on alkuperäinen elinympäristömme, johon meidät on tarkoitettu mutta josta olemme langenneet pois.

Apostoli Paavalin mukaan Kristuksen rakkaus jopa auttaa meitä ymmärtämään todellisuuden oikeassa valossa: ”Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden, ja voitte tajuta Kristuksen rakkauden, joka ylittää kaiken tiedon. Niin Jumalan koko täyteys valtaa teidät.” (Ef.3:17-19)

Tämä Arkki käsittelee rakkautta niin lähimmäisen rakastamisen kuin oman itsensä rakastamisen näkökulmasta. Sari Nuutisen haastattelussa psykoterapeutti Seija Leppänen toteaa, että ihmisen voi rakastaa muita vain, jos hän on oppinut rakastamaan myös itseään. Tämä tavallaan edellytetään myös Jeesuksen antaman rakkauden kaksoiskäskyn toisessa osassa: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”

Jeesus ei kuitenkaan käske meitä rakastamaan itseämme, koska hän tietää, ettei rakkauden lähde löydy meistä itsestämme. Voimme rakastaa itseämme vain, jos meitä on ensin rakastettu. Yhä useammalla nuorella ja opiskelijalla on syvät haavat juuri tässä kohtaa. Ilman rakkautta jäänyt ihminen käpertyy itseensä etsien korviketta erilaisista nautinnoista. Siinä tapauksessa käsky rakastaa itseään voi jopa vaikeuttaa ja vääristää hänen tilaansa entisestään. Ulospääsy tuosta kierteestä löytyy vain itsensä ulkopuolelta vastaanotetusta rakkaudesta.

Jumalan armo Kristuksessa nostaa meidät takaisin alkuperäiseen rakkauden yhteyteen – Jumalan lapsen asemaan – tai laskeutuu luoksemme, kummin päin sen haluammekin nähdä. Jumalan lapsina saamme vastaanottaa kaikkea sitä, mitä meiltä puuttuu, ja saamme vastaanottaa sitä myös toisiltamme, koska Jumala on kutsunut meidät jakamaan hänen rakkauttaan eteenpäin. Moni on kokenut saavansa kristittyjen yhteydessä sitä rakkautta, mitä ehkä omassa lapsuuden kodissa on jäänyt puuttumaan, ja enemmänkin. Toivomme ja rukoilemme, että niin voisi tapahtua yhä enemmän myös OPKOn opiskelija- ja koululaisyhteisöjen kautta.

Oikea lähimmäisenrakkaus kumpuaa siis Jumalan lapseudesta, joka vapauttaa ihmisen itseensä käpertyneestä itsekkyydestä näkemään lähimmäiset ympärillään.

Soili Haverinen

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

21.-23.4.23 Apologiaforum

Tapahtuman teemana on Särkyneen toivo. Viikonlopun aikana syvennytään käsittelemään kärsimyksen kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka saattavat ajoittain elämässä jopa haastaa kristillisen uskon. Miksi maailmassa on kärsimystä? Kannattaako uskoa Jumalaan kärsimyksen keskellä? Lue lisää tapahtumasta Apologiaforum – Särkyneen toivo 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Varovasti uuteen alkuun

Esirukoilijan kutsumus toi Maarit Munnen elämään kateissa olleen merkityksen ja yhteisön. Uskollinen uurastus päättyi loppuun palamiseen, jota seurasi kymmenen kivuliasta ja tylsää vuotta. Nyt raikas vesi virtaa taas.
Mitä oikein tapahtui?

Opetukset

alt=""

Lähettäjänä olemisen siunaus

Jumala haluaa, että kaikki saisivat mahdollisuuden kuulla Jeesuksesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet lähetyskäskyn täyttämiseen oman kutsumuksensa mukaisesti, kirjoittaa OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen.

Apologianurkka
alt=""

Tämän maailman ruhtinaan joulu

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On

Kolumnit

alt=""

Rukoillaan yhdessä

Raamattu kehottaa meitä tunnustamaan syntimme ja rukoilemaan toistemme puolesta, jotta parantuisimme (Jaak 5:16). Meitä ei siis ole kutsuttu ratkaisemaan ongelmiamme ja kantamaan taakkojamme yksin, vaan Jumala on luonut meidät yhteisöihin