Nyt viidesläiset juhlivat

opkonperustajaasenia
Opiskelija- ja Koululaislähetys, tuttavallisesti OPKO, täyttää tänä vuonna puoli vuosisataa. Juhlimme  oikein olan takaa koko vuoden.  Järjestön riemuvuosi starttasi loppiaisena Espoonlahden kirkossa pidetyillä messulla, juhlalla (kuvassa perustajajäseniä) ja muistojen kahvilalla.  Jälleen kerran yllätyin siitä, millaista yli kaikkien laarien pursuavaa satoa 1960 ja -70 lukujen herätys on kantanut.

 
Viidesläisiä järjestöjä yhdistää samankaltainen Jumala-kokemus.  Tulet roihusivat.  Lapsille ja opiskelijoille vietiin hyvää sanomaa. Lähetystyöntekijöitä lähti monta lentokoneellista maan ääriin.  Perustettiin lehtiä, radioasemia ja muutettiin maailmaa. Pelkästään OPKOn kautta syntyi kolme kirkon lähetysjärjestöä: Kansanlähetys (1967), Sanansaattajat (1973) ja Kylväjä (1974).   Evankeliumilla oli kiire, koska Jeesus tulee pian takaisin. Tämän herätyksen mainingit tuntuvat yhä.  Herätysten lapset eivät voi olla puhumatta Jumala-kokemuksestaan:  ”Hei Ritva ja Olavi,  muistatteko mitä silloin tapahtui?” Aika ajoin muisteloissa kuuluu kaihoisa sävy.  ”Ennen oli miehet rautaa, nyt ne on puuta hiijo hoi… ”

Enää me emme elä herätyksen keskellä. Jos olemme rehellisiä, voi tuntua mahdottomalta unelmoida herätyksestä ja rukoilla psalminkirjoittajan kanssa (Psalmi 126):  ”Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.”

Israelin autiomaassa Negevin uomat kiemurtelevat rutikuivilla seuduilla.  Silmä ei näe siellä mitään elämää. Sateiden tullessa uomat voivat kuitenkin muuttua muutamassa tunnissa valtaviksi virroiksi, koska ne kokoavat vesiä laajalta alueelta. Tämänkaltaista herätystä psalminkirjoittaja pyysi.  Vesipisaroista muodostuvia pieniä virtoja, jotka yhtyvät koko maiseman muuttavaksi tulvaksi.

Jaksammeko me yhä pyytää Suomelle herätystä? Uskommeko, että herätys voi tulla, niin kuin se aina tulee ajallaan Negevin kuiviin uomiin? Voiko kuiva hiekka jälleen puskea esiin tuoreita nuppuja?

Haluamme varmasti olla rukouksen ihmisiä, jotka uskovat, että herätys tulee. Minulle herätyksen rukoileminen on kuitenkin vaikeaa. Siksi tarvitsemme juhlia, joissa kuulemme Jumalan fantastisista teoista, elämästä, joka murtautuu esiin vaikka asfaltista.

Rohkeus rukoilla ja uusi elämä syntyvät Jumalan lupausten voimasta. Sana synnyttää uskon siihen, mitä ei vielä ole. Herra, anna meille taas pian ilo kotiin kannettavista lyhteistä.

Hyvää riemuvuotta ja yhteisiä juhlia koko viidennelle liikkeelle!

Jussi Miettinen
OPKOn pääsihteeri

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Uusi Tie-lehden numerossa 3/2014.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
Yksinkertainen on kaunista

Puhelimen toisesta päästä vastaa Toni Mäkelä. Teologian maisteri, jonka muistan opiskeluajoiltani Helsingin yliopistosta. Lempeä, hieman nallekarhumainen kaveri, joka on kuin kotonaan OPKOn Helsingin opiskelijatyöntekijänä jo kuudetta vuotta. Työ ei kuitenkaan

Opetukset

Katso, minä teen uutta

Kun kaikki näytti päättyvän ja toivo oli mennyt, Jumala aloitti jotakin odottamatonta. Hän sanoi kansalleen: “Katso, minä teen uutta!” (Jes. 43:19). Tämä jae on OPKOn vuoden 2026 teemaraamatunkohta – eikä

Apologianurkka

Hyvä nimimuisti, mutta lyhyt

Vaihdoin kutsumanimeä kuutisen vuotta sitten. Olin kyllästynyt löytämään kaimoja rekikoirista, pehmoeläimistä ja lastenkirjojen toheloista päähenkilöistä. Hoksasin myös, että kolmas etunimeni Aleksi on johdos kreikan verbistä alexō, joka merkitsee ’puolustaa’ ja

Kolumnit

Tutut hiekkalinnat vai todellinen turva?

  “Rakentaessani omia hiekkalinnojani en myöskään koskaan löydä sitä elämää, jonka Jeesus tarjoaa.” Jumala puhui minulle useampi vuosi sitten seuraavan tarinan: Jeesus kutsuu minua seikkailuun merelle, ja olenkin aluksi innoissani