Nyt viidesläiset juhlivat

opkonperustajaasenia
Opiskelija- ja Koululaislähetys, tuttavallisesti OPKO, täyttää tänä vuonna puoli vuosisataa. Juhlimme  oikein olan takaa koko vuoden.  Järjestön riemuvuosi starttasi loppiaisena Espoonlahden kirkossa pidetyillä messulla, juhlalla (kuvassa perustajajäseniä) ja muistojen kahvilalla.  Jälleen kerran yllätyin siitä, millaista yli kaikkien laarien pursuavaa satoa 1960 ja -70 lukujen herätys on kantanut.

 
Viidesläisiä järjestöjä yhdistää samankaltainen Jumala-kokemus.  Tulet roihusivat.  Lapsille ja opiskelijoille vietiin hyvää sanomaa. Lähetystyöntekijöitä lähti monta lentokoneellista maan ääriin.  Perustettiin lehtiä, radioasemia ja muutettiin maailmaa. Pelkästään OPKOn kautta syntyi kolme kirkon lähetysjärjestöä: Kansanlähetys (1967), Sanansaattajat (1973) ja Kylväjä (1974).   Evankeliumilla oli kiire, koska Jeesus tulee pian takaisin. Tämän herätyksen mainingit tuntuvat yhä.  Herätysten lapset eivät voi olla puhumatta Jumala-kokemuksestaan:  ”Hei Ritva ja Olavi,  muistatteko mitä silloin tapahtui?” Aika ajoin muisteloissa kuuluu kaihoisa sävy.  ”Ennen oli miehet rautaa, nyt ne on puuta hiijo hoi… ”

Enää me emme elä herätyksen keskellä. Jos olemme rehellisiä, voi tuntua mahdottomalta unelmoida herätyksestä ja rukoilla psalminkirjoittajan kanssa (Psalmi 126):  ”Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.”

Israelin autiomaassa Negevin uomat kiemurtelevat rutikuivilla seuduilla.  Silmä ei näe siellä mitään elämää. Sateiden tullessa uomat voivat kuitenkin muuttua muutamassa tunnissa valtaviksi virroiksi, koska ne kokoavat vesiä laajalta alueelta. Tämänkaltaista herätystä psalminkirjoittaja pyysi.  Vesipisaroista muodostuvia pieniä virtoja, jotka yhtyvät koko maiseman muuttavaksi tulvaksi.

Jaksammeko me yhä pyytää Suomelle herätystä? Uskommeko, että herätys voi tulla, niin kuin se aina tulee ajallaan Negevin kuiviin uomiin? Voiko kuiva hiekka jälleen puskea esiin tuoreita nuppuja?

Haluamme varmasti olla rukouksen ihmisiä, jotka uskovat, että herätys tulee. Minulle herätyksen rukoileminen on kuitenkin vaikeaa. Siksi tarvitsemme juhlia, joissa kuulemme Jumalan fantastisista teoista, elämästä, joka murtautuu esiin vaikka asfaltista.

Rohkeus rukoilla ja uusi elämä syntyvät Jumalan lupausten voimasta. Sana synnyttää uskon siihen, mitä ei vielä ole. Herra, anna meille taas pian ilo kotiin kannettavista lyhteistä.

Hyvää riemuvuotta ja yhteisiä juhlia koko viidennelle liikkeelle!

Jussi Miettinen
OPKOn pääsihteeri

Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin Uusi Tie-lehden numerossa 3/2014.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

OPKOn 60-vuotisjuhlallisuudet

23.−26.3. Passiodraama-esitykset: Helsinki, Kirkkonummi

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Opkonkokoinen aukko

Hurraa! OPKO täyttää tänä vuonna pyöreät 60 vuotta. Juhlinta käynnistyy loppiaisviikonvaihteessa ja jatkuu läpi vuoden erilaisissa alueellisissa syntymäpäivätilaisuuksissa. Tervetuloa mukaan! Juhlien sankareita olemme me kaikki OPKOn jäsenet ja toiminnassa mukana olevat. Jokainen järjestö tai yhdistys koostuu ihmisistä, joita ilman ei olisi olemassa kuin kuoret. Nyt on meidän aikamme loistaa!

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Kuvassa Maria Magdalenaa näytellyt Päivi Toikka, taustalla kuorolaisia. Tämän jutun Passiodraama-kuvat ovat todennäköisesti vuodelta 1980. Kuva: Tytti Issakaisen arkisto
Tytti Issakainen teki Passiodraaman 21-vuotiaana

– Luin lehdestä Jesus Christ Superstar -musikaalista. Siitä lähti liikkeelle ajatus näytelmästä pääsiäisajan tapahtumista, kertoo entisen Ylioppilaslähetyksen aktiivi Tytti Issakainen.

Opetukset

Tulevaisuus ja toivo tänäänkin.

Tulevaisuus ja toivo, tänäänkin

Jeremian kirjan luvussa 29 Jumala lupaa tulevaisuuden ja toivon Häntä vastaan rikkoneelle kansalle. Tulevaisuus ja toivo on edelleen Jumalan puoleen kääntymisessä. Se avautuu meille Jeesuksen kautta.

Apologianurkka
alt=""

Oppi, tuo vanha neuvostoauto

Kun maailmaa luotiin, se tehtiin koostuvaksi erillisistä osasista, jotka sopivat yhteen. Meidän aikaansaannoksemme oli iskeä kiilaa osasten väliin tai toisaalta liudentaa kaikki erot osasten välillä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.