Lähetystyö on tavallisille kristityille

pyry_ja_elina_cmyk_rajattu
Viisitoista nuorta aikuista kokoontui lokakuun puolivälissä Raamattuopistolle Kauniaisiin tutustumaan lähetystyöhön. Kyseessä oli kolmen viikonlopun mittaisen MiniMissio-kurssin kolmas jakso tänä vuonna.

Viikonlopun jälkeen kurssitodistuksen saivat muun muassa Pyry ja Elina Sipilä. Helsingissä asuva pariskunta osallistui viimeiseen kurssiviikonloppuunsa kuusiviikkoisen vauvansa kanssa. Kumpikin on hiljattain valmistunut lääkäriksi, Elina viime keväänä ja Pyry vuosi sitten.

– Olen miettinyt lukioajoista lähtien, olisiko paikkani lähteä lähetystyöhön. Ajattelin, että tämä olisi sopiva paikka pohtia sitä lisää, saada enemmän tietoa ja konkretisoida asiaa, kertoo Elina motiiveistaan lähteä kurssille.

Pyry on varttunut lähetyslapsena Etiopiassa, joten hän koki luontevaksi pohtia, tulisiko hänen itsekin lähteä kentälle.

Oivalluksia ja yleistietoa lähetystyöstä

Antoisimpana MiniMissio-kurssilla Elina piti lähettien kertomuksia omasta työstään, yleiskatsausta työhön eri maissa sekä luentoja lähetystyön oikeutuksesta.

– Olen saanut hyvää yleistietoutta lähetystyöstä. Konkretisoituminen on oma prosessinsa, joka pitää vielä käydä.

 
– Ehkä se selviää lähtemällä lyhyeksi ajaksi kentälle, Elina toteaa lisäten, että tällä hetkellä on keskityttävä lapsen hoitamiseen.

Pyry taas innostui erityisesti kurssin teologisesta annista ja asia-aiheista, kuten islamin kohtaamisesta ja ymmärtämisestä.

– Opin, että muslimeillakin on hyvää ja aitoa hurskautta, vaikka kristinuskon näkökulmasta se ei pelasta ihmistä, mutta pitää arvostaa toisissa sitä, mikä on hyvää. Oivalsin myös, että kastettujen ja kastamattomien parissa lähetystyö on erilaista.

Elinalle suurin oivallus kurssin aikana oli, että lähetystyö on arkista ja sitä voi tehdä oman ammattinsa kautta.
– Ennen ajattelin, että lähetystyöntekijöiden pitäisi olla vähän parempia kristittyjä. Nyt ymmärrän, että tavalliset kristityt voivat lähteä.

MiniMissio-kurssia järjestävät OPKO, Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat ja Suomen Raamattuopisto.
 
Teksti: Sari Nuutinen, kuva: Marjaana Kotilainen
Artikkeli on julkaistu Arkki-lehden numerossa 4/2015. Tilaa Arkki ilmaiseksi kotiin.

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

17.-21.7. OPKOn kesäleiri Valkealassa

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 11−21

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Herätyksen ikävä sulattaa sydämet yhteen

OPKO vietti iloisia 60-vuotisjuhliaan elokuun puolessa välissä Enä-Sepässä Vihdin Ojakkalassa. Nuorisojärjestön syntymäpäivistä tekivät ikimuistoisen pitkienkin matkojen takaa saapuneet ystävät neljästä sukupolvesta. Unkarilaisen sosiologin Karl Mannheimin mukaan jokaisella sukupolvella on omien ikätovereittensa kanssa jaettuja avainkokemuksia.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Polvirukoukset sytyttävät Lappeenrannassa

Soluasunnossa Skinnarilan kampuksella on ovi, jonka takana käydään maailman tärkeintä taistelua. Lappeenrannan uudella opiskelijatyöntekijällä Otto Oikarisella on huoneessaan rukousseinä, jonka eteen hän polvistuu pyytämään kaupunkiin opiskelijaherätystä.

Opetukset

Herätys apostolien malliin

On kiehtovaa ja yllätyksellistä tutustua siihen millainen Jeesus oli. Tarkoitan hänen katsettaan, luonnettaan ja sen sellaista. Ne kertovat meille, millainen Jumala on. Uuden testamentin kertomukset Jeesuksen kohtaamisista ihmisten kanssa tutustuttavat meidät Jeesuksen persoonallisuuteen. ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh.14:9).

Apologianurkka

Kuka pelkää multiversumia?

Edellisessä numerossa kerroin, että kosmoksen perusrakenteissa on kymmeniä piirteitä, jotka vaikuttavat vahvasti olevan tarkan ja tietoisen hienosäädön tulosta. Sen enempää välttämättömyys kuin sattumakaan eivät tarjoa niille riittävää selitystä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.