Yhtenä perheenä Etelä-Afrikassa

ts22-web
”Älkää menettäkö lännessä sitä uskoa, jonka puolesta idässä menetetään henkiä.” Tämä lause on IFESin maailmankonferenssiin osallistuneen Toini Seppälän tuliainen Bela-Belasta Etelä-Afrikasta.

”Täällä tapaatte perheen, jota ette tienneet omistavanne.” Tällä hieman kliseiseltä tuntuvalla lauseella alkoi Etelä-Afrikassa järjestetty IFESin (International Fellowship of Evangelical Students) maailmakonferenssi heinäkuussa.

Ajatus perheestä tuntui kuitenkin päivä päivältä aidommalta. Sisaria ja veljiä osallistui ympäri maailmaa noin 170 maasta.

Ensimmäisinä päivinä me muutama sata opiskelijaedustajaa tutustuimme toisiimme, minkä jälkeen viikon mittaiseen konferenssiin saapuivat niin opiskelijatyöntekijät, pääsihteerit kuin IFESin työntekijät.

Ensimmäisenä aamuna saman pöydän ääressä istui minun edustamani Suomen lisäksi opiskelijoita Israelista, Yhdysvalloista, Vietnamista, Belgiasta ja Armeniasta. Tuntui melkein epätodelliselta. Jaoimme ajatuksia ja kokemuksia muun muassa siitä, miten kukin oli päättänyt lähteä seuraamaan Jeesusta, mitä se merkitsi ja millaista oli elää kristittynä omassa kotimaassa.

Vastaukset erosivat toisistaan valtavasti. Suomessa kipuilemme sitä, kuinka paljon uskallamme näyttää uskoamme opiskelijapiireissä. Toisella puolen maailmaa kokoonnutaan salaa, jottei menetetä vapautta tai henkeä. Yksi konferenssin mieleenpainuvimmista lauseista olikin: ”Älkää menettäkö sitä uskoa lännessä, jonka puolesta idässä menetetään henkiä.”

Itselleni vahvistui ajatus, että voisimme Suomessa ottaa uskonasiat enemmän todesta ja keskittyä Raamattuun ja Jeesukseen. Vaikka kulttuurit, joissa elämme eri puolilla maailmaa, poikkeavat toisistaan, saamme kristittyinä uskoa samaan Kaikkivaltiaaseen ja luottaa Hänen hyvyyteensä. Saamme olla rakastettuja ja rukoilla toistemme puolesta sekä elää täysillä niin, että Jeesus on parasta ja tärkeintä meidän jokaisen elämässä.
Maailmakonferenssi oli ainutlaatuinen kokemus, enkä välttämättä koskaan tule saamaan vastaavaa taivasmaistiaista maan päällä. Viikon aikana kliseinen ajatus perheestä muuttui aidoksi ja todelliseksi.

Kohokohtia olivat hetket, joissa IFESin perheeseen liitettiin uusia opiskelijaliikkeitä. Tuntui mahtavalta rukoilla heidän puolestaan. Nyt tuntuu mahtavalta, että yhdessä teidän kanssanne saan jatkaa rukousta tämän perheen puolesta, jonka konferenssin jälkeen tiedän omistavani ja jonka jäseniä tekin saatte olla. Toivon ja rukoilen, että voimme jokainen olla Jumalan käytössä omalla paikallamme, jotta kaikki voisivat oppia tuntemaan todellisen Jeesuksen ja olla tämän upean perheen jäsen.

Toini Seppälä
Oulun OPKOn puheenjohtaja
Arkkitehtuurin opiskelija

Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 3/2019. Tilaa Arkki-ilmaiseksi 

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

21.-23.4.23 Apologiaforum

Tapahtuman teemana on Särkyneen toivo. Viikonlopun aikana syvennytään käsittelemään kärsimyksen kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä, jotka saattavat ajoittain elämässä jopa haastaa kristillisen uskon. Miksi maailmassa on kärsimystä? Kannattaako uskoa Jumalaan kärsimyksen keskellä? Lue lisää tapahtumasta Apologiaforum – Särkyneen toivo 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Varovasti uuteen alkuun

Esirukoilijan kutsumus toi Maarit Munnen elämään kateissa olleen merkityksen ja yhteisön. Uskollinen uurastus päättyi loppuun palamiseen, jota seurasi kymmenen kivuliasta ja tylsää vuotta. Nyt raikas vesi virtaa taas.
Mitä oikein tapahtui?

Opetukset

alt=""

Lähettäjänä olemisen siunaus

Jumala haluaa, että kaikki saisivat mahdollisuuden kuulla Jeesuksesta. Tarvitsemme ihmisiä, jotka ovat sitoutuneet lähetyskäskyn täyttämiseen oman kutsumuksensa mukaisesti, kirjoittaa OPKOn pääsihteeri Jussi Miettinen.

Apologianurkka
alt=""

Tämän maailman ruhtinaan joulu

Kirjoitettu C. S. Lewisin Paholaisen kirjeopistoa mukaillen: Rakas Mali, Kirkkovuoden pikkujoulukausi on ohi. On vuodatettu epäreilun pomon kohtelua lyhtypylväälle. On konttorisiskojen kanssa itketty uraputken imemää nuoruutta ja menetettyä perhettä. On

Kolumnit

alt=""

Rukoillaan yhdessä

Raamattu kehottaa meitä tunnustamaan syntimme ja rukoilemaan toistemme puolesta, jotta parantuisimme (Jaak 5:16). Meitä ei siis ole kutsuttu ratkaisemaan ongelmiamme ja kantamaan taakkojamme yksin, vaan Jumala on luonut meidät yhteisöihin