Nautitko Jumalasta vai siedätkö häntä?

chalice-web

Olin ystävän kanssa automatkalla Keski-Euroopassa. Raskaan ajomatkan jälkeen pysäköimme Volkkarin lähimmän ravintolan eteen. Tarjoilija ojensi ruokalistan, jossa kaikki oli puolaa. Päätin ottaa varman päälle ja tilasin listan kalleimman annoksen. Eteeni tuotiin hapan keitto, jossa uiskenteli kananmuna ja epämääräinen makkara. Olin tilannut puolalaista kansallisruokaa, zurekia. Ystäväni nauroi makeasti nähdessään happaman ilmeeni. Odotukseni eivät täyttyneet.

Psalmissa Jumalaa verrataan ruokaan ja juomaan (16:5), ja hänestä myös kehotetaan nauttimaan (37:4). Se mitä Hän antaa, tuo suuremman ilon kuin viinin ja viljan runsaus (4:7–8). Jeesus tiivisti Jumalan lain käskyt yhteen (Mark. 12:30): ”Rakasta Herraa, Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi. ” 
Westminsterin katekismuksessa tämä kaikki summataan seuraavasti: ”Ihmisen elämän suurin tarkoitus on kirkastaa Jumalan nimeä ja nauttia hänestä iankaikkisesti.”

Miltä kuulostaa puhe, jossa Jumalasta kehotetaan nauttimaan ja rakastamaan häntä intohimoisesti? Koetko, että Jeesus on vastustamattoman hyvä? Vai onko hän sinulle kuin marketin alennustiskissä makaava eilispäivän sämpylä, joka myydään pois puoleen hintaan?

Nauttia vai rienata?

Ihmisellä on kiusaus tehdä uskosta pelkkä tiedon asia, jolloin hän painottaa opinkappaleiden oikeaa ymmärtämistä ja niistä kiinni pitämistä. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä hyvään elämään, vaikka oppiminen ja ymmärtäminen ovatkin suuria nautintoja. Olemme tottuneet ajattelemaan, että Jumalan rakastaminen on yhtä kuin hänen käskyjensä pitäminen (Joh. 14:15). Tarkalleen ottaen Jeesus ei opeta näin.

Käskyjen pitäminen on yksi rakkauden hedelmistä. Rakkaus tulee ensin ja siitä nousevat oikeat teot. Rakkaus ajaa näin kaiken edelle.  Koska Jumala on hyvä— elävä persoona— voimme koko painollamme heittäytyä hänen varaansa, luottaa häneen, rakastaa häntä ja nauttia hänestä (Ps. 16:11) ”… sinun lähelläsi on ehtymätön ilo, sinun oikealla puolellasi ikuinen onni.”

Kristillinen ihmiskäsitys ei korosta ihmisen mieltä ruumiin ja hengen kustannuksella, niin että uskonasioiden älyllinen ymmärtäminen olisi suurin hyve. Koko ihminen on Jumalan kuva. Siksi uskon tulisi näkyä kokonaisvaltaisesti siinä, miten elämme: miten kohtaamme lähimmäisiämme tai arvostamme ruumistamme esimerkiksi nauttimalla liikunnasta, avioseksistä ja hyvästä ruuasta.

Jumalan rakastaminen on näin myös hänen lahjoistaan nauttimista. Raamattuopettaja John Piper kirjoittaa, että Jumalasta ja hänen lahjoistaan nauttiminen ja iloitseminen ovat Jumalan ylistämistä. ”Jos emme nauti hänestä, emme kunnioita häntä. Jos sanomme, että joku muu tuo meille suurempaa iloa kuin Jumala, me rienaamme häntä.” (Piper, John. 2003, Desiring God, Inter-Varsity Press).

Miksi Jumalasta nauttiminen on usein niin vaikeaa? Syitä voi tietenkin olla useita. Monien ihmisten jumalakuva muistuttaa heidän kenties tunnekylmää, vaativaa tai oikukasta isäänsä. Kun elämälle asetetut odotukset eivät täyty, moni vierittää siitä syyn Jumalalle. Moni myös pettyy kristittyihin, seurakuntiin ja heijastaa tämän pettymyksen Jumalaan. Jos jumalakuvamme on vino, emme voi nauttia hänestä.

Toisenlainen leipä

Johanneksen evankeliumissa Jeesus vertaa uskoa syömiseen: ”Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti” (Joh. 6:58). Jeesus on elämän leipä, joka täyttää ihmisen syvimmät tarpeet. Hän on vastaus orpouden ja tarkoituksettomuuden tunteeseen, pettymyksiin, pelkoon ja syyllisyyteen.

Ranskalainen matemaatikko ja uskontofilosofi Blaise Pascal ilmaisi tämän osuvasti: Pohjattoman syvyyden voi täyttää vain hän, joka itse on ääretön ja muuttumaton. Vain Jumala on tällainen.

Kun olemme tällaisen rakkauden vaikutuspiirissä jotakin meissä loksahtaa kohdalleen. Saamme elämällemme perustan, joka ei järky edes suurten pettymysten keskellä. Elämän leipä poistaa myös kaikkein suurimman nälän: Jumalan nälän. Kun syömme tätä leipää, elämme iankaikkisesti: pääsemme kotiin.  Iankaikkista elämää taivaassa ei tule tavoitella vain sen loppumattomuuden takia tai siksi, että taivaassa kaikki on täydellisen hyvin. Taivas on syvimmiltään sitä, että saamme katsoa Jumalaa kasvoista kasvoihin, rakastaa ja nauttia hänestä loppumattomasti.

Rakkauden koulussa

Jumala on kokonaisvaltaisesti täydellisen hyvä, siksi hänen seurastaan kannattaa opetella nauttimaan jo nyt. Lue Raamattua Jumalan rakkauskirjeenä. Polvistu ehtoollispöytään rakkauden aterialle. Puhu rukouksessa luottavaisesti rakastavalle Isällesi, joka kuulee joka sanan ja tahtoo antaa sinulle hyviä lahjojansa jopa enemmän kuin pystyt ottamaan vastaan.  Opettele luottamaan Jumalan rakkauteen myös pilvisinä päivinä, onhan hän luvannut, että kaikki yhdessä koituu niiden parhaaksi, jotka häntä rakastavat (Room. 8:28). Jumalan hyvyys näkyy suurimmillaan siinä, mitä hän on tehnyt puolestamme antamalla rakkaimpansa — oman ainoan poikansa— kuolemaan ristillä syntimme puolesta. Risti muistuttaa samalla siitä, että Jumala on kaikessa yksin ja ainoastaan hyvä, silloinkin kun emme aina ymmärrä hänen johdatustansa tai sallimustansa (Room. 8:32).

Matkalla taivaaseen saa tuntea kaikenlaisia tunteita, myös pettymystä.  Mutta perillä armo, rakkaus ja nautinto lävistävät kaiken.

Jussi Miettinen

Kirjoitus on julkaistu Arkin numerossa 2/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

OPKOn 60-vuotisjuhlallisuudet

23.−26.3. Passiodraama-esitykset: Helsinki, Kirkkonummi

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 12−18

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Opkonkokoinen aukko

Hurraa! OPKO täyttää tänä vuonna pyöreät 60 vuotta. Juhlinta käynnistyy loppiaisviikonvaihteessa ja jatkuu läpi vuoden erilaisissa alueellisissa syntymäpäivätilaisuuksissa. Tervetuloa mukaan! Juhlien sankareita olemme me kaikki OPKOn jäsenet ja toiminnassa mukana olevat. Jokainen järjestö tai yhdistys koostuu ihmisistä, joita ilman ei olisi olemassa kuin kuoret. Nyt on meidän aikamme loistaa!

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Kuvassa Maria Magdalenaa näytellyt Päivi Toikka, taustalla kuorolaisia. Tämän jutun Passiodraama-kuvat ovat todennäköisesti vuodelta 1980. Kuva: Tytti Issakaisen arkisto
Tytti Issakainen teki Passiodraaman 21-vuotiaana

– Luin lehdestä Jesus Christ Superstar -musikaalista. Siitä lähti liikkeelle ajatus näytelmästä pääsiäisajan tapahtumista, kertoo entisen Ylioppilaslähetyksen aktiivi Tytti Issakainen.

Opetukset

Tulevaisuus ja toivo tänäänkin.

Tulevaisuus ja toivo, tänäänkin

Jeremian kirjan luvussa 29 Jumala lupaa tulevaisuuden ja toivon Häntä vastaan rikkoneelle kansalle. Tulevaisuus ja toivo on edelleen Jumalan puoleen kääntymisessä. Se avautuu meille Jeesuksen kautta.

Apologianurkka
alt=""

Oppi, tuo vanha neuvostoauto

Kun maailmaa luotiin, se tehtiin koostuvaksi erillisistä osasista, jotka sopivat yhteen. Meidän aikaansaannoksemme oli iskeä kiilaa osasten väliin tai toisaalta liudentaa kaikki erot osasten välillä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.