Nautitko Jumalasta vai siedätkö häntä?

chalice-web

Olin ystävän kanssa automatkalla Keski-Euroopassa. Raskaan ajomatkan jälkeen pysäköimme Volkkarin lähimmän ravintolan eteen. Tarjoilija ojensi ruokalistan, jossa kaikki oli puolaa. Päätin ottaa varman päälle ja tilasin listan kalleimman annoksen. Eteeni tuotiin hapan keitto, jossa uiskenteli kananmuna ja epämääräinen makkara. Olin tilannut puolalaista kansallisruokaa, zurekia. Ystäväni nauroi makeasti nähdessään happaman ilmeeni. Odotukseni eivät täyttyneet.

Psalmissa Jumalaa verrataan ruokaan ja juomaan (16:5), ja hänestä myös kehotetaan nauttimaan (37:4). Se mitä Hän antaa, tuo suuremman ilon kuin viinin ja viljan runsaus (4:7–8). Jeesus tiivisti Jumalan lain käskyt yhteen (Mark. 12:30): ”Rakasta Herraa, Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi. ” 
Westminsterin katekismuksessa tämä kaikki summataan seuraavasti: ”Ihmisen elämän suurin tarkoitus on kirkastaa Jumalan nimeä ja nauttia hänestä iankaikkisesti.”

Miltä kuulostaa puhe, jossa Jumalasta kehotetaan nauttimaan ja rakastamaan häntä intohimoisesti? Koetko, että Jeesus on vastustamattoman hyvä? Vai onko hän sinulle kuin marketin alennustiskissä makaava eilispäivän sämpylä, joka myydään pois puoleen hintaan?

Nauttia vai rienata?

Ihmisellä on kiusaus tehdä uskosta pelkkä tiedon asia, jolloin hän painottaa opinkappaleiden oikeaa ymmärtämistä ja niistä kiinni pitämistä. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä hyvään elämään, vaikka oppiminen ja ymmärtäminen ovatkin suuria nautintoja. Olemme tottuneet ajattelemaan, että Jumalan rakastaminen on yhtä kuin hänen käskyjensä pitäminen (Joh. 14:15). Tarkalleen ottaen Jeesus ei opeta näin.

Käskyjen pitäminen on yksi rakkauden hedelmistä. Rakkaus tulee ensin ja siitä nousevat oikeat teot. Rakkaus ajaa näin kaiken edelle.  Koska Jumala on hyvä— elävä persoona— voimme koko painollamme heittäytyä hänen varaansa, luottaa häneen, rakastaa häntä ja nauttia hänestä (Ps. 16:11) ”… sinun lähelläsi on ehtymätön ilo, sinun oikealla puolellasi ikuinen onni.”

Kristillinen ihmiskäsitys ei korosta ihmisen mieltä ruumiin ja hengen kustannuksella, niin että uskonasioiden älyllinen ymmärtäminen olisi suurin hyve. Koko ihminen on Jumalan kuva. Siksi uskon tulisi näkyä kokonaisvaltaisesti siinä, miten elämme: miten kohtaamme lähimmäisiämme tai arvostamme ruumistamme esimerkiksi nauttimalla liikunnasta, avioseksistä ja hyvästä ruuasta.

Jumalan rakastaminen on näin myös hänen lahjoistaan nauttimista. Raamattuopettaja John Piper kirjoittaa, että Jumalasta ja hänen lahjoistaan nauttiminen ja iloitseminen ovat Jumalan ylistämistä. ”Jos emme nauti hänestä, emme kunnioita häntä. Jos sanomme, että joku muu tuo meille suurempaa iloa kuin Jumala, me rienaamme häntä.” (Piper, John. 2003, Desiring God, Inter-Varsity Press).

Miksi Jumalasta nauttiminen on usein niin vaikeaa? Syitä voi tietenkin olla useita. Monien ihmisten jumalakuva muistuttaa heidän kenties tunnekylmää, vaativaa tai oikukasta isäänsä. Kun elämälle asetetut odotukset eivät täyty, moni vierittää siitä syyn Jumalalle. Moni myös pettyy kristittyihin, seurakuntiin ja heijastaa tämän pettymyksen Jumalaan. Jos jumalakuvamme on vino, emme voi nauttia hänestä.

Toisenlainen leipä

Johanneksen evankeliumissa Jeesus vertaa uskoa syömiseen: ”Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti” (Joh. 6:58). Jeesus on elämän leipä, joka täyttää ihmisen syvimmät tarpeet. Hän on vastaus orpouden ja tarkoituksettomuuden tunteeseen, pettymyksiin, pelkoon ja syyllisyyteen.

Ranskalainen matemaatikko ja uskontofilosofi Blaise Pascal ilmaisi tämän osuvasti: Pohjattoman syvyyden voi täyttää vain hän, joka itse on ääretön ja muuttumaton. Vain Jumala on tällainen.

Kun olemme tällaisen rakkauden vaikutuspiirissä jotakin meissä loksahtaa kohdalleen. Saamme elämällemme perustan, joka ei järky edes suurten pettymysten keskellä. Elämän leipä poistaa myös kaikkein suurimman nälän: Jumalan nälän. Kun syömme tätä leipää, elämme iankaikkisesti: pääsemme kotiin.  Iankaikkista elämää taivaassa ei tule tavoitella vain sen loppumattomuuden takia tai siksi, että taivaassa kaikki on täydellisen hyvin. Taivas on syvimmiltään sitä, että saamme katsoa Jumalaa kasvoista kasvoihin, rakastaa ja nauttia hänestä loppumattomasti.

Rakkauden koulussa

Jumala on kokonaisvaltaisesti täydellisen hyvä, siksi hänen seurastaan kannattaa opetella nauttimaan jo nyt. Lue Raamattua Jumalan rakkauskirjeenä. Polvistu ehtoollispöytään rakkauden aterialle. Puhu rukouksessa luottavaisesti rakastavalle Isällesi, joka kuulee joka sanan ja tahtoo antaa sinulle hyviä lahjojansa jopa enemmän kuin pystyt ottamaan vastaan.  Opettele luottamaan Jumalan rakkauteen myös pilvisinä päivinä, onhan hän luvannut, että kaikki yhdessä koituu niiden parhaaksi, jotka häntä rakastavat (Room. 8:28). Jumalan hyvyys näkyy suurimmillaan siinä, mitä hän on tehnyt puolestamme antamalla rakkaimpansa — oman ainoan poikansa— kuolemaan ristillä syntimme puolesta. Risti muistuttaa samalla siitä, että Jumala on kaikessa yksin ja ainoastaan hyvä, silloinkin kun emme aina ymmärrä hänen johdatustansa tai sallimustansa (Room. 8:32).

Matkalla taivaaseen saa tuntea kaikenlaisia tunteita, myös pettymystä.  Mutta perillä armo, rakkaus ja nautinto lävistävät kaiken.

Jussi Miettinen

Kirjoitus on julkaistu Arkin numerossa 2/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

27.-29.1.23 father & king - disciple

Disciple is a student conference (in Helsinki), family gathering and summit for a community of believers centered around Jesus. 

Early bird prices are valid until 30th of November 2022. 

Disciple conference is arranged by Petrus Församling and OPKO. 

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Aiempia:
Teema
alt=""
Uskon hyvä puolustaja tuntee kysymysten voiman

Totuus ei kasva eikä kutistu ihmisen mielen mukaan, mutta se tarvitsee puolestapuhujia. Jokainen kristitty voi kasvaa sellaiseksi, rohkaisee OPKOn apologi Aleksi Markkanen. Usein kaikki alkaa kysymyksistä.

Opetukset

alt=""

Evankeliumia jälkikristilliseen Suomeen

Millainen oli mielikuvien kristillinen Suomi? Melkein kaikki kuuluivat kirkkoon, kristinuskoa arvostettiin, kirkossa käytiin, pappi ja piispa olivat arvostetuimpien ammattien joukossa, kansa tunsi kristinuskon perusteet, virret olivat tuttuja, sunnuntaiaamu oli pyhitetty

Apologianurkka
alt=""

Harhatieto ja todellisuus

Elokuussa uutisoitiin ranskalaisesta tutkijasta, joka tviittasi teleskoopin tarkan kuvan Proxima Centauri-tähdestä. Tviitti keräsi toistakymmentä tuhatta tykkäystä. Kommenteissa ylistettiin tieteen voittokulkua. Sitten kuvan liikkeellelaittaja paljasti totuuden. Kyseessä oli vain punainen makkaraviipale

Kolumnit

alt=""

Kristinuskon vastaus länsimaiseen sekularisaatioon

Kristinuskon asema yhteiskunnassa on muuttunut koko historiansa ajan. Länsimainen kulttuuri rakentuu kristillisten arvojen ja ihmiskäsityksen pohjalle, mutta tämä on Suomessa ja Euroopassa laajalti unohdettu, kirjoittaa lääketieteen opiskelija Marko Varvikko.