Koripalloilija Lauri Markkasesta on tullut suomalaisten supersankari. Hänen sädekehänsä alkoi hohtaa entistä kirkkaampana, kun mies puki huhtikuussa ylleen armeijan harmaat puolustusvoimien urheilukoulussa Santahaminassa. Laurin kaltaisten superlahjakkuuksien kohdalla unohtuu helposti, että lahjakkuuden lisäksi menestymiseen tarvitaan sinnikästä työtä. Suorituskykyä tutkinut ruotsalainen psykologianprofessori Anders K. Ericsson väitti, että noin 10 000 tuntia harjoittelua voi tehdä ihmisestä alansa huippuyksilön. Kun harjoittelee, voi tulevaisuudessa tehdä sellaista, mihin ei vielä tänään pysty. Laurin kohdalla kävi näin.
Jumala on luonut meistä jokaisesta ainutlaatuisen, mutta erityislaatu ei yleensä pääse esiin helposti ja nopeasti. Olemme kuin suuria marmorilohkareita renessanssitaiteilija Michelangelon käsissä. Kuvanveiston supersankari sanoi haluavansa vapauttaa kivestä Daavidin, ja niin hän teki, mutta se kesti neljä vuotta.
Jokaisessa ihmisessä on suunnaton määrä vapauttamatonta lahjakkuutta ja potentiaalia. Yksi OPKOn tehtävistä on rohkaista nuoria ja tukea heidän kasvuaan. Nyt on huutava tarve valmennuksella ja hengelliselle ohjauksella.
Valmentajat tietävät, että onneen ei ole oikotietä. Raamatun ja rukouksen ihmeellinen maailma avautuu, kun sille varaa aikaa. Oman lahjakkuutensa löytää, kun uskaltaa kokeilla ja tehdä virheitä.
Jumala pelastaa yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Tämä armo voi tehdä mahdolliseksi sellaisetkin asiat, joista emme edes uskalla unelmoida. Jumalan hellästi veistävä käsi ei pysähdy marmorin puutteisiin, syntiin eikä huonoon itsetuntoon. Jumalan kuuluisalla työpöydällä on raaka-aineena vain kakkoslaatua, koska muunlaista hänellä ei ole. Kesän puhkeamista ihaillessamme voimme katsella myös toisiamme sillä silmällä. Mitähän meistä kaikista vielä tulee?
Jussi Miettinen
OPKOn pääsihteeri
Kirjoitus on julkaistu Arkin numerossa 2/2023. Tilaa Arkki ilmaiseksi
