Nautin juoksemisesta, Huuhkajista ja lähestyvistä jalkapallon EM-kisoista, salmiakista, puutarhan hoitamisesta, mökkeilystä, elokuvista, kirjallisuudesta, syvällisistä keskusteluista, matkustamisesta perheen kanssa ja useimmiten työstäni. Millaisen nautintojen listan sinä kirjoittaisit? Entä usko Jeesukseen ja elämä hänen seurassaan? Monet kristityt eivät kirjoita Jumalaa tai hengellisyyttä nautintojen luetteloon. Uskonasiat tuntuvat kuuluvan jollekin toiselle alueelle elämässä. Ne luovat perustan, tuovat turvallisuutta, sydämeen rauhan ja avaavat portin iankaikkiseen elämään. Usko ei välttämättä herätä sellaisia intohimoja, joita haluaisimme nimittää nautinnoiksi. Moni rajaa uskonsa yksityiselämäänsä kuuluvaksi ”sydämen asiaksi”, josta ei

”Jokaisen hengellisen liikkeen elinvoimaisuus mitataan sen kyvyssä kasvattaa uusia vastuunkantajia.” Nuo evankelista Kalevi Lehtisen viisaat sanat eivät ole jättäneet rauhaan. Ne nousevat usein mieleeni, kun OPKOssa tai sisarjärjestöissämme etsitään työntekijöitä tai vapaaehtoisvastuunkantajia. Verkot joudutaan monesti levittämään laajalle, jotta oikeat ihmiset löytyvät, jos löytyvät silloinkaan. Ykkösketjun kohdalla tilanne on erityisen vaikea. 1960 ja -70-luvuilla herätyksen kokeneiden konkareiden eläköityessä ei farmiliigasta tahdo löytyä innokkaita, taitavia ja kutsumustietoisia johtajia väistyvien tilalle. Mikä on mennyt vikaan? Johtajavaje ei ole vain viidesläisten herätysliikejärjestöjen ongelma. Se

Maailman laajimmalle levinnyt kristillinen opiskelijajärjestö IFES julkaisi marraskuussa kansainvälisen tutkimuksen, jossa selvitettiin opiskelijaikäisten maailmaa muokkaavia globaaleja kysymyksiä (IFES Global Trends Report, pdf-tiedosto avautuu uuteen ikkunaan). Tutkimuksessa pohdittiin myös sitä, miten nämä kysymykset tulisi ottaa huomioon, kun suunnitellaan kristillistä opiskelijatyötä. Tutkimuksen kohteena olivat sukupolvi Y (syntyneet vuosina 1984–1998) ja Z (syntyneet vuosina 1999–2015). Aineistoa oli kerätty 120 maasta. Raportti oli mielenkiintoinen ja muistutti, ettei kristillistä opiskelija- ja koululaistyötä voi tehdä eikä kehittää tuntematta nuoria ja heidän kysymyksiään. Mitä nämä nuorten globaalit

Mitäs uutta OPKOssa on meneillään? Tätä työmme ystävät ja toisten yhteisöjen työntekijät aina välillä utelevat minulta. Mikä olisi hovikelpoinen vastaus tuohon tuiki tärkeään kysymykseen? Onko niin, että uusien asioiden tekeminen on elinvoimaisuuden ja uskottavuuden merkki? Jos minulla ei ole mitään uutuutta kerrottavana, junnaako OPKO paikoillaan kuin kuravelliin juuttunut bussi? Hengellisten järjestöjen ja seurakuntien suurin haaste ei sittenkään ole ideoiden tai uusien tuotteiden puute, vaan kyvyttömyys keskittyä. Vain silloin, kun uskallamme sanoa sadalle hyvälle asialle ”ei”, voimme sanoa kaikkein tärkeimmälle ”kyllä”.

Tellus-planeetan viime kuukaudet ovat olleet kuin Hollywoodista. Koronan iskettyä OPKOssa otettiin digikolmiloikka. Verkossa on pidetty nuorteniltoja, opiskelijailtoja, koulutuksia ja työhaastatteluja. Pääsiäispysäkin rukouskonsertti striimattiin Enä-Sepästä kaikkialle Suomeen. Koululaisten actionpäivätkin sujuivat mainiosti verkossa. Toimintaan on eräällä paikkakunnalla osallistunut jopa enemmän väkeä kuin normaaliaikoina. Työntekijämme ovat venyneet melkoisiin suorituksiin. Aplodit heille! On ollut myös hienoa seurata, miten seurakunnat ympäri Suomen ovat hypänneet omat loikkansa tuntemattomaan. Kirkko voi olla ylpeä tavasta, jolla vanhuksia ja muita riskiryhmiin kuuluvia on autettu ja tavoitettu esimerkiksi soittamalla heille

Tapaan usein päätään pyöritteleviä kristittyjä. Monet heistä kokevat olevansa nurkkaan ajettuja. Enää ei saisi kirkossa eikä yhteiskunnassa ajatella perinteisellä tavalla esimerkiksi naispappeudesta, lähetystyöstä, sukupuolirooleista eikä avioliitosta. Myös evankeliointi leimataan turhaksi uskon tuputtamiseksi, kun kaikki tiet vievät kerran taivaaseen. Kuka puolustaisi luterilaisia herätyskristittyjä, jotka ovat näkemyksineen syrjittyjä ja vähemmistössä? Apostoli Paavali antaa hyvän neuvon, joka tulisi noudattaa eri tavalla ajattelevien kristittyjen kanssa: ”Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa” (Room. 12:18). Rauhassa eläminen voi pelittää, jos kunnioitetaan