Nautin juoksemisesta, Huuhkajista ja lähestyvistä jalkapallon EM-kisoista, salmiakista, puutarhan hoitamisesta, mökkeilystä, elokuvista, kirjallisuudesta, syvällisistä keskusteluista, matkustamisesta perheen kanssa ja useimmiten työstäni.
Millaisen nautintojen listan sinä kirjoittaisit?
Entä usko Jeesukseen ja elämä hänen seurassaan? Monet kristityt eivät kirjoita Jumalaa tai hengellisyyttä nautintojen luetteloon. Uskonasiat tuntuvat kuuluvan jollekin toiselle alueelle elämässä. Ne luovat perustan, tuovat turvallisuutta, sydämeen rauhan ja avaavat portin iankaikkiseen elämään. Usko ei välttämättä herätä sellaisia intohimoja, joita haluaisimme nimittää nautinnoiksi. Moni rajaa uskonsa yksityiselämäänsä kuuluvaksi ”sydämen asiaksi”, josta ei haluta kertoa muille.
Moni pitää kristinuskoa ihan hyvänä asiana, mutta tylsänä ja arjen elämälle vieraana. Ilmiö on tuttu muuallakin kuin Suomessa. Maailmanlaajan herätyskristittyjen kattojärjestöjen WEA:n (World Evangelical Alliance) nuorisotutkimuksessa todetaan, että eurooppalaiset nuoret eivät ole kääntäneet selkäänsä Jeesukselle, vaan vanhoille kirkollisille instituutioille. Nuoret kokevat ne etäisinä ja vieraannuttavina. Me kauan sitten nuoruuttamme eläneet emme aina muista, että tämän päivän nuoret eivät usein etsi oikeaa tietoa, vaan oikeaa elämää.
Kristittyjä kutsutaan viidenneksi evankeliumiksi. Miten me kristityt voisimme nauttia arjestamme ja Jeesuksesta niin, että oikea Elämä saisi meissä houkuttelevat kasvot?
Tässä Arkki-lehden numerossa käsitellään Jumalasta ja hänen lahjoistaan nauttimista. Kristuksen tunteminen ja elämä hänen yhteydessään, mutta myös kaikki muut Jumalan lahjat ovat aarteita, joista saamme olla kiitollisia. Apostoli Paavali sanoo sen näin: Jumala ”antaa kaikkea runsain mitoin meidän nautittavaksemme” (1. Tim. 6:17). Koska Jumala pitää meistä, saamme mekin pitää itsestämme ja nauttia kaikesta hyvästä, mitä hän meille antaa.
Jussi Miettinen
OPKOn pääsihteeri
Kirjoitus on julkaistu Arkki-lehden numerossa 2/2021.
