Vertaileminen ei aina kannata. Ei, jos alamme liikaa vertaamaan itseämme muihin ihmisiin: aina löytyy kauniimpia, fiksumpia ja rohkeampia kuin minä.
Kristittyinä helposti vertaamme elämäämme, uskoamme ja uskonelämäämme muiden elämään. Oma usko alkaa näyttäytyä haaleana ja aivan liian heikkona. On liikaa syntejä, joista en tunnu pääsevän eroon kuten muut vaikuttavat pääsevän. On masennusta, on haasteita jaksamisen ja mielenterveyden kanssa.
Kuinka tällainen voisi ikinä olla Jumalan käytössä?
Apostoli Paavali rohkaisi Korintossa asuvia kristittyjä katsomaan itseänsä armon silmälasien läpi. Hän muistutti, että Jumalan valtakunnassa tavis on kovaa valuuttaa: ”Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista.
Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään.
Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta.” (1. Kor. 1:26–27)
Edellinen jatkuu: ”Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.”
Ajatella! Minun tuiki tavallisen ja heikon kristityn viisaus on Kristus, minun syntieni anteeksi saamisen takuumies on Kristus. Minun pyhityselämäni on Kristus. Minun pelastajani on Kristus. Ihmisen ja Jumalan välisessä suhteessa ei ihmissuhteiden tavoin ole kyse siitä, millainen kristitty minä olen, vaan siitä, millainen Jeesus on! Jeesus on valinnut meidät, riippumatta siitä, millaisia olemme. ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät.” (Joh. 15:16).
Jumala tuntee sinut kuin omat taskunsa
Kun Jumala kutsui sinut yhteyteensä, hän tiesi, mistä tulet, millainen olet ja millainen tulet olemaan. Ja juuri sellaisena kuin olet, sait häneltä myös tehtävän:
”Rakasta lähimmäistäsi…” Tärkeämpää kuin tietyn oman palvelutehtävän löytäminen on sydämen asenne; haluan palvella elämässäni Jumalaa ja lähimmäisiäni. Haluan rakastaa lähimmäistäni niin paljon, että ajattelen myös hänen iankaikkista parastaan. Oikealla sydämen asenteella ja ajan kanssa oma kutsumus sekä palvelupaikat kirkastuvat varmasti.
”Tämä aarre on meillä saviastioissa jottanähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestäm-
me.” (2.Kor.4:7)
Jumala käyttää vahvuuksiasi, mutta ei siinä kaikki!
Jumala voi käyttää myös heikkouksiasi!
Vain nettipornokoukussa oleva kristitty voi ymmärtää siihen liittyviä kipuja toisen kanssa, joka on samassa tilanteessa, ja keskustella aiheesta syvällisemmin.
Päihteiden kanssa omaa prosessiaan käyvä kristitty osaa kertoa evankeliumin toiselle vastaavassa tilanteessa olevalle ihmiselle aivan eri syvyydellä ja tasolla.
En yritä sanoa, että nämä eivät olisi syntejä, joista meidän tulee pyrkiä eroon.
Mutta sinun heikkoutesi voi olla avain jonkun toisen ihmisen sydämeen, jolla tavoitat hänet ilosanomalla Kristuksesta.
”Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee
täydelliseksi heikkoudessa.” (2.Kor.12:9).
Paavali sanoo, että ”juuri heikkona olen voimakas” ja ”voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.” Jumala ei vaadi meiltä mitään sellaista, mihin hän ei olisi valmis antamaan voimaa, asennetta ja rohkeutta, kyvykkyyttä ja taitoja, joita me tarvitsemme.
Radikaali rakkaus
Jeesus toimi yllättävästi – Hän käänsi monet asiat ylösalaisin. Ainakin temppelissä rahanvaihtajien pöydät. Jeesuksen opetuksissa köyhät olivatkin rikkaita ja rikkaat köyhiä. Itseään muita parempina pitävät fariseukset saivat kuulla kunniansa. Ensimmäiset olivatkin viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä. Jeesus armahti aviorikoksista tuomitun naisen, kun hänet olisi pitänyt kivittää kuoliaaksi.
Fariseukset pöyristyivät.
Jeesus rakasti, kun muut eivät siihen kyenneet. Jeesus kohtasi elämänsä sotkeneita ihmisiä, kun muilla oma ylpeys tai kunnia tuli sen esteeksi.
”Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.”
(2. Kor. 8:9)
Kaikki on lahjaa
Jeesus haluaa kohdata meistäkin jokaisen ja antaa meille uskon lahjan, jotta ymmärrämme evankeliumin ilosanoman ja Jeesuksen ristintyön merkityksen. Hän kuoli ja kärsi rangaistuksen, joka olisi kuulunut meille syntiemme vuoksi. Hän nousi ylös kuolleista. Voitti pahan ja kuoleman vallan. Jeesus elää tänään ja kutsuu meitä seuraansa.
Usko on lahja. Siksi heikkokin usko riittää. Jumala ei odota meiltä täydellisyyttä, mutta hän haluaa sydämemme.
Paavalin tavoin saamme rohkaista toisiamme ja muistuttaa itseämme: ”juuri heikkona olen voimakas.”
Teksti: Ilkka Päiväsaari
Tapahtuma- ja leirikeskus
Enä-Sepän johtaja
Kirjoitus on julkaistu Arkin numerossa 3/2026. Tilaa Arkki tästä.






