Helsingin Sanomat julkaisi elokuussa kolumnin, jossa ei liputettu kristinuskon puolesta. Kirjoittajan mukaan kristityillä on pikkumainen ja julma Jumala, joka uhkailee ja kostaa, antaa taakkoja, joita ihmiset eivät pysty kantamaan, ja lopuksi heittää helvettiin.
Vaikka suurin osa suomalaisista on varmaan rippikoulunsa käynyt ja kuullut opetusta Jumalan armosta, kolumnin kirjoittaja on tuskin ainoa, jonka mielikuva Jumalasta on kasvanut armottomaksi.
Sain tänä kesänä olla mukana aktiossa, jossa yritettiin kertoa evankeliumi kansainvälisille opiskelijoille. Kohdatessani eri uskontokuntiin kuuluvia ja uskonnosta piittaamattomia ihmisiä huomasin itsekin miettineeni, eikö Jumala olisi voinut keksiä helpomman tien Taivaaseen ja voiko Hän todella tuomita epäuskoiset kadotukseen. Pienenä ja syntisenä ihmisenä on välillä niin vaikeaa ymmärtää, millainen Jumala on.
Asiat saavat kuitenkin aivan toisenlaisen näkökulman, jos koetamme katsoa niitä Jumalan perspektiivistä. Me käännyimme pois Hänen luotaan ja valitsimme pahuuden, mutta Hän – joka on Pyhä ja jossa ei ole pisaraakaan pahuutta – luopui omastaan, otti orjan muodon ja kärsi meidän rangaistuksemme, ettei Hänen ikinä tarvitsisi hylätä meitä meidän syntimme tähden. Tällainen Jumala, joka antaa kaikkensa pelastaakseen meidät, kuulostaa joltain aivan muulta kuin pikkumaiselta ja julmalta.
Se, joka näkee ja uskoo Jeesuksen teon ristillä, näkee ja uskoo Jumalan ylitsevuotavan rakkauden jokaista kohtaan. Psalmi 145 sanoo: ”Anteeksiantava ja laupias on Herra, hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä. Herra on hyvä kaikille, hän armahtaa kaikkia luotujaan.”
Kuten aiemmin sanoin, moni ihminen ei tunne tätä Raamatun Jumalaa. Ja evankeliumin kertominen, niin ihana sanoma kuin se onkin, ei usein tunnu helpolta. Sitä meidät on kuitenkin omalla paikallamme kutsuttu tekemään. Ei kuitenkaan lain alla vaan armahdettuina ihmisinä, jotka tarvitsevat Jumalan anteeksiantoa ja apua joka päivä.
Rukoillaan, että mekin saisimme palata armon äärelle päivittäin ja oppia ymmärtämään yhä enemmän Jumalan rakkautta meitä kohtaan. Rukoillaan, että peloistamme ja vajavuuksistamme huolimatta Hän käyttäisi meitä evankeliumin levittämisessä. Rukoillaan, että Hesarin kolumnin kirjoittaja ja hänen kanssaan samalla tavalla ajattelevat saisivat kohdata rakastavan ja armollisen Jumalan.
Vilhelmiina Väyrynen
Oulun OPKO
Artikkeli on julkaistu Arkki-lehdessä 3/2014.
