Jeesuksen kuolema: Mitä voimme siitä tietää?

Kristinuskon tärkeä ominaispiirre on sen ankkuroituminen historiallisiin tositapahtumiin.

Kristinusko ei ole jokin aate tai perustu toiveajatteluun. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus ovat näistä kaksi erittäin keskeistä tapahtumaa. Tämä kirjoitus keskittyy näistä kahdesta ensimmäiseen. Seuraavalla kerralla käsittelemme jälkimmäistä.

Kuoliko Jeesus aivan varmasti ristillä? Tämän asian kiistivät toisen vuosisadan aikana henkilöt, joiden mukaan Jeesuksen ruumis oli näennäinen eikä hän siten voinut kuollut ristillä, saati nousta ruumiillisesti kuolleista. Piispa Ignatios kirjeissään kutsuu tätä doketismiksi. Muun muassa monet muslimit kiistävät Jeesuksen ristinkuoleman historiallisuuden. Kuitenkin erittäin harva akateeminen tutkija kiistää Jeesuksen kuolemaa ristillä faktana. Sillä on vahva perusta – eikä vain tutkijoiden konsensuksen takia – vaan sen vuoksi, mitä myös Raamatun ulkopuoliset lähteet kertovat. Vastaväitteitä tietenkin on olemassa. Käsittelen niistä kahta merkittävää.

Eräs vastaväite Jeesukseen ristinkuolemalle on, että joku toinen (kuten Simon Kyreneläinen) ristiinnaulittiin hänen sijaansa. Mitä silminnäkijät kertovat? Jeesuksen kuolemaa oli todistamassa hänen kannattajiaan, mutta myös vastustajiaan ja muutakin kansaa. Silminnäkijöitä oli siis eri ryhmittymistä, mutta yhdestä asiasta vallitsi yksimielisyys: Jeesus kuoli ristillä. Ja myöhemmin, kun Jeesuksen opetuslapset opettivat eri yhteyksissä, he opettivat juuri samaa (mitä olivat itse nähneet): Jeesus kuoli ristillä.

Toinen esitetty vastaväite kuuluu suurin piirtein näin: Jeesus ristiinnaulittiin, mutta hän selvisi jotenkin hengissä. Ristiinnaulitsemisen jälkeen hänet (1) joko laitettiin joukkohautaan ja hän virkosi sitten eloon ja kuoli myöhemmin. Tai sitten (2) hänet haudattiin kalliohautaan, mutta Jeesus siirsi pois suuren kiven ja pakeni vartioidusta haudasta. Kyseessä oli valekuolema.

Ensinnäkin Jeesuksen kuolema varmistettiin kahteen otteeseen roomalaisten sotilaiden toimesta, jopa lävistämällä hänet keihäällä. Silloin hän oli jo kuollut! Olisiko siis tappamisen koulutetut ammattilaiset epäonnistuneet? Eivät varmastikaan. Toisen vaihtoehdon selitysvoima on erittäin heikko. Ruoskittu, ristiinnaulittu ja verta vuotanut Jeesus olisi irrottanut käärinliinat ja kaiken lisäksi siirtänyt ison kiven ja sitten luikkinut tiehensä ilman vartijoiden reagointia. Siksi ainoaksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi jää: Jeesus kuoli ristillä.

Anssi Ollilainen
teologian tohtori

Juttu on julkaistu Arkin numerossa 1/2021. Tilaa Arkki ilmaiseksi

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

17.-21.7. OPKOn kesäleiri Valkealassa

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 11−21

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Herätyksen ikävä sulattaa sydämet yhteen

OPKO vietti iloisia 60-vuotisjuhliaan elokuun puolessa välissä Enä-Sepässä Vihdin Ojakkalassa. Nuorisojärjestön syntymäpäivistä tekivät ikimuistoisen pitkienkin matkojen takaa saapuneet ystävät neljästä sukupolvesta. Unkarilaisen sosiologin Karl Mannheimin mukaan jokaisella sukupolvella on omien ikätovereittensa kanssa jaettuja avainkokemuksia.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Polvirukoukset sytyttävät Lappeenrannassa

Soluasunnossa Skinnarilan kampuksella on ovi, jonka takana käydään maailman tärkeintä taistelua. Lappeenrannan uudella opiskelijatyöntekijällä Otto Oikarisella on huoneessaan rukousseinä, jonka eteen hän polvistuu pyytämään kaupunkiin opiskelijaherätystä.

Opetukset

Herätys apostolien malliin

On kiehtovaa ja yllätyksellistä tutustua siihen millainen Jeesus oli. Tarkoitan hänen katsettaan, luonnettaan ja sen sellaista. Ne kertovat meille, millainen Jumala on. Uuden testamentin kertomukset Jeesuksen kohtaamisista ihmisten kanssa tutustuttavat meidät Jeesuksen persoonallisuuteen. ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh.14:9).

Apologianurkka

Kuka pelkää multiversumia?

Edellisessä numerossa kerroin, että kosmoksen perusrakenteissa on kymmeniä piirteitä, jotka vaikuttavat vahvasti olevan tarkan ja tietoisen hienosäädön tulosta. Sen enempää välttämättömyys kuin sattumakaan eivät tarjoa niille riittävää selitystä.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.