Euroopan Veritas Forum -koordinaattorit tapasivat Ranskassa

vf-koor

Koolla latinalaiskorttelissa

Sateisena aamuyönä alkanut matka Suomesta Pariisin keskustaan päättyy, kun putkahdan metrosta auringonpaisteeseen keskiaikaisen taiteen museon viereen. Ihastelen näkymää, ja otan selfien muistoksi ensikohtaamisestani kaupungin kanssa.

Kyseinen Musée de Cluny on hyvä esimerkki Pariisista: kaupungin keskustassa ei oikeastaan voi välttää törmäilemästä joka toisella askelella vuosisatoja vanhoihin eurooppalaisen kristillisen kulttuurin ihmeisiin, kuten vaikkapa Notre Damen katedraaliin.

Myöhemmin iltakävelyllä törmään loisteliaaseen rakennukseen, jonka kyljessä  lukee ”Sorbonnen yliopisto”. Talo on laskutavasta riippuen osa kenties maailman vanhinta yliopistoa, joka – kuten muutkin vanhat eurooppalaiset yliopistot – on keskiajan kirkonmiesten perustama. Miljöö Veritas Forumin Euroopan koordinaattorien tapaamiselle ei voisi olla sopivampi.

Kulttuuri-ihmeiden keskellä latinalaiskorttelissa sijaitsee myös Ranskan IFES:in eli GBU:n (Groupes Bibliques Universitaires) toimisto. Meidät on kutsunut paikalle paitsi ranskalainen isäntämme, opiskelijatyöntekijä Jérémie Corbeau, myös kansainvälisen Veritas Forumin toiminnanjohtaja David Hobbet. Tavoitteemme on kertoa, mitä eri maiden Veritas Forumien järjestämiselle kuuluu, vaihtaa ideoita ja viritellä yhteistyökuvioita.

Euroopasta paikalle pääsivät isäntämaan koordinaattorin lisäksi tällä kertaa koordinaattorit Suomesta, Tanskasta ja Hollannista.

Näissä maissa on hyvin samankaltaiset  työvoimaresurssit: Veritas Forumien järjestämisestä vastaa paikallisessa yliopistossa ahkera vapaaehtoisjoukko. Hollannissa kristillisen opiskelijaliikkeen vapaaehtoismäärät ovat suuria. Ranskassa taas protestanttien määrä on kasvusta huolimatta melko pieni, ja opiskelijoiden vaihtuvuus yliopistoissa tiuhaa.

Poliittisesti yhä polarisoituvassa julkisessa tilassa maamme ja kulttuurimme tarvitsee näet kipeästi paikkoja ja tilaisuuksia, joissa eri näkemykset kohtaavat kunnioittavassa keskusteluilmapiirissä. 

Lisäksi Veritas Forumien toimintaa kansallisella tasolla koordinoi yksi tai kaksi työntekijää, jotka monesti tekevät myös jotain muuta leipänsä eteen. Esimerkiksi hotellihuoneen kanssani jakanut tanskalainen Emil Nielsen valmistelee väitöskirjaa niin kuin minäkin. Rupattelemme hotellin aamukahvin lomassa oman tutkimukseni aiheista eli kristillisen teologian vaikutuksesta luonnontieteen kehitykseen.

Myöhemmin saan kuulla Emilin tutkimuksesta, jossa hän vertailee Oxfordissa vaikuttavien teologi Alister McGrathin ja filosofi Richard Swinburnen ajatuksia. Jälkimmäinen on tiukan analyyttisen filosofin tapaan rakentanut kunnianhimoista järjestelmää Jumalan olemassaolon todennäköisyydestä. McGrath puolestaan puhuu kristillisen maailmankuvan tarjoamasta kokonaisnäkemyksestä.

Kuulostaa tavaralta, jota forumeissakin käsitellään. Keväällä Tanskaan onkin tulossa amerikkalainen filosofi William Lane Craig Veritas Forumiin puhumaan.

Näkökulma:

Miksi Veritas Forumeja järjestetään? Tähän asti yliopistot ovat olleet keskeisiä muutoksen airuita eurooppalaisissa yhteiskunnissa. Yliopistoissa opetetut ajatukset virtaavat aina jollakin viiveellä muuhun yhteiskuntaan. Yliopistot ovat edelleen keskeisessä roolissa myös kristittyjen nuorten ajatusten muotoutumisessa. Näistä molemmista syistä forumien rooli maailmankatsomusten ja uskon reflektoinnissa on tärkeä.

Itse keskustelut ovat puolestaan jo pelkästään yhteiskunnallisesti merkittäviä siten, että jokainen suomalainen voi niitä kannattaa. Poliittisesti yhä polarisoituvassa julkisessa tilassa maamme ja kulttuurimme tarvitsee kipeästi paikkoja ja tilaisuuksia, joissa eri näkemykset kohtaavat kunnioittavassa keskusteluilmapiirissä. Samalla eri maailmankatsomukset, uskomukset, arvot ja eettiset näkemykset ja niiden edustajat kuitenkin saavat seistä sanojensa takana reilusti ja häpeilemättä.

Veritas Forumit pyritään järjestämään niin, että kristillinen usko kohtaa kristityn puhujan kautta jonkun muun maailmankatsomuksen edustajan. Foorumit eivät silti ole evankeliointia – sellaiseen yliopistot eivät antaisikaan tilojaan – vaan tilanne, jossa esitellään ja arvioidaan maailmankatsomusten vaikutuksia yliopisto-opiskelijalle tärkeisiin kysymyksiin.

Samaan aikaan opiskelijat voivat ottaa puheeksi usein vaietut elämän suuret kysymykset ystäviensä kanssa. He voivat kommentoida kristillistä maailmankatsomusta tavalla, joka tekee sen kiinnostavaksi myös nykyajan opiskelijalle. Monelle kristitylle ja hänen ystävälleen Veritas Forumit ovat ainoita paikkoja, joissa hyvät ystävät ylipäänsä keskustelevat elämän tarkoituksesta ihan aikuisten oikeasti. Harvassa ovat tilanteet, joissa opiskelija voi viettää vapaa-aikaansa mielekkäämmin.


*************

Kristillisiä opintokeskuksia on monilla Yhdysvaltain yliopistokampuksilla

Koordinaattorien seurassa oli myös kiinnostava amerikkalainen teologian tohtori Drew Trotter. Hän on johtaja sikäläisessä kristillisten opintokeskusten yhteenliittymässä (Consortium of Christian Study Centers). Erilaisia opintokeskuksia on esimerkiksi Cornellin yliopiston, Virginian yliopiston, Duke-yliopiston, Yalen yliopiston, Kalifornian yliopiston (Berkeley) ja Floridan yliopiston yhteydessä.

Opintokeskusten idea on, että ne auttavat kristittyjä opiskelijoita ja henkilökuntaa ajattelemaan klassisen kristinuskon näkökulmasta kaikkea, mitä he opiskelevat tai tutkivat yliopistossa. Moni on kokenut, että heidän kristillinen vakaumuksensa on rajoittunut sunnuntaihin ja ollut erossa maanantaiaamuna koittavasta ammatillisesta kutsumuksesta. Opintokeskuksen idea on, että nämä kaksi lohkoa voisi nähdä yhtenäisempänä.

Oma tuntumani on, että samankaltaisia tuntemuksia jakavat monet eurooppalaiset ja suomalaisetkin opiskelijat sekä opettajat.

*************

Miikka Niiranen
Veritas Forum Finlandin koordinaattori

tervetuloa mukaan opkon toimintaan

Järjestämme opiskelijailtoja ja nuorteniltoja eri puolilla Suomea. Tervetuloa mukaan!

17.-21.7. OPKOn kesäleiri Valkealassa

17.8. OPKOn 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla Enä-Sepässä klo 11−21

Lisää
luettavaa

Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen tiedotus- ja raamatunopetuslehti

Pääsihteeri Jussi Miettisen kuva.
Pääkirjoitukset

Arkin pääkirjoitus: Kaksi valtuutusta

Milloin viimeksi aloit katsoa elokuvaa keskeltä tietämättä, mitä siihen mennessä on tapahtunut? Uskonasioiden kanssa käy usein näin. Keskitymme tapahtumiin syntiinlankeemuksesta lunastukseen unohtaen, että stoori alkoi jo ennen niitä. Raamatun kuvaamat luomistapahtumat kertovat suuresta taiteilijasta, joka ei luonut mitään vain siksi, että se on hyödyllistä. ”Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä” (1. Moos. 2:9). Kauneus ja sen tuoma nautinto olivat arvokkaita itsessään. Nämä ovat edelleen läsnä kaikkialla maailmassa – vastasyntyneen lapsen maidon luputuksessa, koiran selkään sataneessa lumihiutaleessa ja poskien punassa ensitreffeillä. ”Kauneus pelastaa maailman”, sanoi venäläinen kirjailija Fjodor Dostojevski.

Lue lisää »
Aiempia:
Teema
Godwin "Gody" Otieno
Tanssija putosi Jeesuksen syliin

Kenialainen ammattitanssija Godwin ”Gody” Otieno ahmi Euroopan taidemaailman mahdollisuuksia ja loisti suurilla lavoilla. Hän luopui loisteesta juuri kun nousukiito oli maukkaimmillaan. Jäljellä on Jeesus ja avoin tulevaisuus.

Opetukset

Herätys apostolien malliin

On kiehtovaa ja yllätyksellistä tutustua siihen millainen Jeesus oli. Tarkoitan hänen katsettaan, luonnettaan ja sen sellaista. Ne kertovat meille, millainen Jumala on. Uuden testamentin kertomukset Jeesuksen kohtaamisista ihmisten kanssa tutustuttavat meidät Jeesuksen persoonallisuuteen. ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän” (Joh.14:9).

Apologianurkka

Luomisen tuskaa

Harva luonnontieteen paradigma aiheuttaa kristittyjen parissa yhtä suurta kiistaa ja hämmennystä kuin evoluutio. Se jakaa uskovat vähintään kolmeen leiriin, jotka suhtautuvat tieteeseen ja Raamattuun eri tavoin.

Kolumnit

Petra Uusimaan kuva.

Perheyhteys toi minut lähemmäksi Jumalaa

Olen aina kokenut kroonista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta, ja muistan itkeneeni yksinäisyyttäni vielä uskoontulonikin jälkeen monina iltoina rukoillessa. En koskaan uskonut, että Jumala voisi ratkaista yksinäisyyttäni.