Muistan Apostolien tekojen kiehtoneen minua monelta kantilta jo ollessani vasta uskoon tullut seurakuntanuori. Tutustuessani ensimmäistä kertaa Raamattuun syvemmin tuntui hyvin luontevalta ajatukselta perehtyä Apostolien tekojen tekstin kautta ensimmäisten kristittyjen elämään, jotta saisi selvää siitä, mitä kristittynä eläminen oikein tarkoittaa.
En tiedä elimmekö silloin jonkinasteisen paikallisen nuorisoherätyksen keskellä, mutta ainakin into Jumalan tuntemiseen oli silloin pinnalla.
Kirjan äärellä syntyi luonnollisesti lukuisia kysymyksiä, muun muassa ihmeistä, kasteesta, kristityn suhteesta omaisuuteen sekä siitä mitä osaa luetusta tulisi pyrkiä noudattamaan edelleen. Kysymysten keskellä avautui kuitenkin myös näkymä evankeliumin leviämisen alkutaipaleeseen. Millaiselta tämä taival näytti ja mitkä asiat olivat oleellisia apostolien ajan herätyksissä? Tästä näkökulmasta kirjaa lukiessa huomioni kiinnittyy ainakin muutamaan asiaan, julistukseen, ihmeisiin ja rukoukseen.
Apostolien teoissa huomattava osa tekstistä muodostuu puheista. Pietarin puhe helluntaina (Ap.t. 2:14-41), Stefanoksen puhe kivittäjien edessä (Ap.t. 7:1-53) ja Paavalin puhe areiopagilla (Ap.t. 17:16-34) ovat kirjalle tyypillisiä jaksoja, joissa eri yleisölle avataan sanomaa Jeesuksesta pelastajana. Kyseiset esimerkit kuvastavat myös hyvin erilaisia lopputuloksia ja reaktioita puheisiin. Pietarin puheen jälkeen todetaan, että uskovien joukkoon liittyi noi kolmetuhatta henkeä (Ap.t. 2:41), kun taas Paavalin kyseisen puheen jälkeen uskoon tuli muutamia (Ap.t.17:34) Stefanoksen kohtalosta puhumattakaan.
Erilaisista lopputulemistaan huolimatta kirjassa sanan julistamisella on hyvin näkyvä ja keskeinen rooli ihmeiden rinnalla. Sanoma Jeesuksesta tulee ihmisten tietoisuuteen ja Jumala käyttää näitä hetkiä ja ilmoittaa itsensä myös ihmeellisellä tavalla. Millaisissa tilanteissa meillä nykyään sanoma Jeesuksesta tavoittaa ihmisiä? Miten sanoma voisi tulla paremmin kuuluviin?
Tenho Rajala on Tampereen OPKOn opiskelijatyöntekijä.
Pietarin helluntain puheen kohdalla näkyy selkeästi myös se, kuinka synnin todellisuus ja pelastuksen tarve kirkastuvat sanoman kuulijoille (Ap.t.2:37). Herätyksen kohdatessa Jumalasta erillään eläminen paljastuu kauheana todellisuutena, josta saa uskossa paeta Kristuksen tuomaan turvaan ja palata Jumalan yhteyteen.
Uskovien yhteydestä Apostolien teoissa kerrotaan että “Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta. Uskovat elivät keskinäisessä yhteydessä, mursivat yhdessä leipää ja rukoilivat.” (Ap. t. 2:42). Alkulehdillä useammassa kohden seurakunnan kerrotaan rukoilevan yhdessä. Herätystä tutkiessa usein törmää rukouksen ja herätyksen yhteyden käsittelyyn. Rukous on yhtä aikaa asia, joka edeltää herätyksiä, mutta herätys myös merkittävissä määrin synnyttää sitä ihmisten kääntyessä Jumalan puoleen.
Apostolien tekojen neljännessä luvussa seurakunnan rukouksessa sanoitetaan jotain kirjan kannalta keskeistä, johon myös Jumala vastaa monin tavoin: “Anna palvelijoillesi voimaa pelotta julistaa sanaasi.” (Apt.t. 4:29) Sanoma lähtee liikkeelle Jerusalemista aina maan ääriin saakka ankarankin vastustuksen keskellä. Tämä sama lähetys jatkuu tänäänkin ja Jeesus kutsuu meitä yhä Jumalan valtakunnan työhön. Miltä lähetys näyttäytyy meidän silmissämme tänä päivänä?
Apostolien tekojen kertomuksissa kohtaamme inspiroivaa rohkeutta ja Jumalan suoraa toimintaa, joka puhuttelee edelleen. Julistuksen, seurakunnan yhteiselon ja rukouksen keskellä Jumala toimii, vaikka haasteet sanoman leviämiselle voivat inhimillisesti katsottuna olla suuria. Lukiessamme apostolien ihmeellisistä edesottamuksista on huikeaa todeta, että me palvelemme samaa voimallista Jumalaa, joka ilmoittaa itsensä sanassaan ja teoissaan. Mitä sinä toivoisit Jumalan tekevän tässä ajassa?
Herätys – Jumalan lahja
Apostolien aikana Jumalan monet lahjat toimivat runsain määrin. Sanoma Jeesuksesta ja tunnusteot, ihmeet, seurasivat toisiaan. Ihmiset saivat nähdä paranemisia ja muun muassa kuulla yliluonnollisella tavalla puhuttavan omaa kieltään. Samoin kuin Jumalan tekemät ihmeet, myös ihmisten kääntyminen ja herääminen, on Jumalan lahjaa ilman ansiota. Me emme pysty tilaamaan Jumalalta herätystä tai kehittämään aukotonta metodia, jolla voisimme itse tuoda herätyksen todellisuuteen. “Kun teemme näin ja näin, niin herätys tulee varmasti” – tällaista oikotietä meille ei ole annettu.
Seurakunnan tehtävä evankeliumin eteen päin viejänä on kuitenkin joka päivä ajankohtainen, vaikka emme näkisikään herätysten tuulia ympärillämme. Sanan perusteella tiedämme, että Jumalan tahto on, että kaikki pelastuisivat. Tähän ilmoitukseen voimme kiinnittyä ja rukouksissa tuoda toivomme herätyksestä Jumalalle. Paavalinkin tehtävänä oli viedä evankeliumia pakanoiden keskuuteen, vaikka ajoittain maaperä oli kivistä ja sanan kylvö vaikeaa. Herätyksessä armo tulee koettavaksi osaksi todellisuutta. Ihminen saa vastaanottaa pelastuksen Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa ilman ansiota. Tämä on kirkkaana myös herätyksen kaipuun keskellä.
Tenho Rajala
TM, Tampereen opiskelijatyöntekijä
Kirjoitus on julkaistu Arkin numerossa 3/2024. Tilaa Arkki ilmaiseksi
